Moni nuori jäi ilman kesätyöpaikkaa koronarajoitusten heikentämän taloustilanteen vuoksi. Rajoitukset tiukkenivat Suomessa maaliskuussa samaan aikaan, kun kesätöiden haku oli kiihkeimmillään.
Noin joka viides 17–30-vuotiaista kesätyönhakijoista jäi ilman kesätyötä koronaviruksen vuoksi. Yli kolmasosa uskoo työllisyystilanteensa huononevan lähitulevaisuudessa. Nuorten kesätyötilanne selviää työeläkeyhtiö Elon tuoreesta kyselystä.
Viisi prosenttia vastaajista eivät hakeneet kesätöitä lainkaan. 14 prosentilla nuorista kesätyönhaku ei yksinkertaisesti tuottanut tulosta, ja heidän lisäkseen viisi prosenttia nuorista ilmoitti jääneensä ilman kesätöitä niin, että myös heidän aiemmin tekemänsä työ keskeytyi koronatilanteen vuoksi.
17 prosenttia nuorista joutui tilanteeseen, jossa työnantaja oli ehtinyt jo luvata nuorille kesätöitä, mutta työpaikka jouduttiin myöhemmin perumaan. Yli neljä viidestä vastaajasta osaa myös nimetä tuttavia, joilta koronatilanne perui kesätyöt.
Noin joka kolmas nuori kertoo saaneensa kesätyön omalta opiskelualaltaan. 14 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa muita kesätöitä, ja 27 prosenttia kertoo jatkaneensa aiemmassa työpaikassaan.
– On hienoa, että tilanteesta huolimatta kesätöitä on pystytty tarjoamaan näinkin paljon. Viime vuosina Suomessa kesätöiden määrä on kehittynyt huimasti. Tämä auttaa nuoria hankkimaan tärkeitä työelämän verkostoja ja yhteistyötaitoja. 1990-luvun laman jälkeen on onnistuttu välttymään siltä, että kokonainen sukupolvi jäisi ilman kesätöitä. Onneksi pahimmalta skenaariolta vältyttiin tänäkin kesänä, Elon pääekonomisti Tiina Helenius toteaa.
Lähes puolet nuorista sanoo, ettei koronavirustilanne ole vaikuttanut heidän odotuksiinsa työelämästä. Vastaajista 38 prosenttia sanoo koronan huonontaneen odotuksia, ja 12 prosenttia ei osaa ottaa kysymykseen kantaa.
Selkeä enemmistö nuorista ilmoittaa, ettei koronavirustilanne ole aiheuttanut tulevaisuuden työurasta pelkoa tai epävarmuutta. Noin joka kymmenes nuori kokee kuitenkin runsaasti pelon ja epävarmuuden tunnetta.
36 prosenttia nuorista uskoo, että oma työllisyystilanne heikkenee koronan vuoksi lähivuosina. Hieman alle puolet katsoo, ettei koronalla ole työllistymiseen kovin suurta vaikutusta.
– Nykyhetken epävarmuudesta syntyvä huoli on ymmärrettävää, mutta nyt tarvitaan ennen kaikkea tulevaisuuteen katsomista. On tärkeää asennoitua niin, että kyseessä on poikkeuksellinen tilanne ja panostaa oman osaamisen kehittämiseen. Koulutus ja osaaminen ovat tutkitusti paras työmarkkinaturva, Elon henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen rohkaisee.
Hieman alle puolet uudella työnantajalla kesätöissä aloittaneista oli työskennellyt etänä. Etätyöntekijöistä harvempi kuin joka seitsemäs kokee saamansa perehdytyksen riittämättömäksi. Noin 65 prosenttia etätyöntekijöistä kokee olevansa osa työyhteisöä.
Yhtä lailla 65 prosenttia etätyöntekijöistä kokee, että on ollut onni, että suurimman osan kesätöistä on voinut tehdä etänä. Toisaalta lähes yhtä usea vastaaja kokee, että oppimisen ja tulevaisuuden uran kannalta olisi ollut parempi, jos töitä olisi voinut tehdä enemmän työpaikalla.
– Vastauksissa tulee esiin se, että etätyö vaatii paljon itseohjautuvuutta esimerkiksi työn ja vapaa-ajan erottamisen suhteen. Haaste on suuri, jos ensimmäinen toimistotyökokemus on etänä, ja hyppää virtuaaliympäristöön tuntematta työyhteisöä. Etätyön takia työyhteisötaitojen kehittyminen, verkostoituminen ja hiljaisen tiedon omaksuminen voivat jäädä vähemmälle, Malinen toteaa.
Ilman kesätöitä jääneen tai työllistymisestä huolestuneen nuoren kannattaa Malisen ja Heleniuksen mukaan nyt huolehtia omasta jaksamisestaan ja osaamisen kehittämisestä.
– Kannattaa ottaa vastaan työtä, vaikka se ei olisikaan sitä, mitä on ajatellut. Työ ja sitä kautta saadut verkostot voivat aina avata ennalta-arvaamattomia ovia, Helenius toteaa.