Lää­kä­ri: Ota vastuu hy­vin­voin­nis­ta

Ruuhkavuosiaan elävä vuodeosaston osastonlääkäri Anna Harjulahti tasapainottelee perheen, arjen, työn ja oman jaksamisen välillä.

Suomalaiset kuolevat tällä hetkellä keskimäärin noin 81-vuotiaina ja yli 100-vuotiaita maassa on jo noin 800. Vaikka elinajanodote on noussut, väestön terveyden kehitys ei ole ollut pelkästään positiivista.

Vuodeosaston osastonlääkäri Anna Harjulahti kertoo elämäntapasairauksien lisääntyneen. Suurin osa suomalaisista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpäsairauksiin, diabetekseen ja hengityselinsairauksiin. Muistisairaudet ovat kansantauti.

Sairauksia voidaan vähentää vaikuttamalla riskitekijöihin kuten tupakointiin, epäterveelliseen ravintoon, liikunnan puutteeseen ja haitalliseen alkoholin käyttöön.

Harjulahti liputtaa säännöllisen liikunnan sekä terveellisen kotiruuan ja perinteisen lautasmallin puolesta. Kauppojen valmisruuatkin saavat lääkäriltä hyväksynnän – makkaroita lukuun ottamatta. Tärkeintä olisi kovien rasvojen välttäminen.

–Voi, viinerit, piilorasvat. Napostelu ja keksipaketit kaapissa johtavat ylipainoon. Ei totalitaarista kieltoa kuitenkaan, vaan maalaisjärkeä. Puolet lautasesta kasviksia ja suolapurkki pois pöydästä, Harjulahti ehdottaa.

Alkoholin aiheuttamat haitat näkyvät terveyskeskuksen vastaanotoilla korostuneesti kesän jälkeen.

Alkoholia saattaa alkaa kulua enemmän myös vaihdevuosi-iässä tai eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.

–Monella voi olla tapa, että juo useamman lasillisen illalla, siinä ovat piilevinä haittoina lihominen ja maksan rasvoittuminen. Ikääntyvissäkin saattaa yllättäen huomata, että alkoholia kuluu yllättävän paljon. Huimauksen ja kaatuilun taustalla voi olla alkoholi, toteaa Harjulahti.

Hän muistuttaa, että alkoholi altistaa myös dementialle, toisin sanoen liottaa aivoja. Siinäkin ihmiset ovat erilaisia, toisilla on suurempi riski dementoitumiselle. Suvusta voi periytyä alttiutta, jota alkoholi korostaa.

Muita muistisairauksien riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, suurentunut veren kolesterolipitoisuus, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus. Muistin kannalta tärkeitä ovat myös foolihappo- ja B12-vitamiinit.

Muistisairaudet kuitenkin yleensä alkavat vasta 70–80-vuotiaana.

–Monet 60-vuotiaat ovat huolissaan muististaan, mutta silloin on yleensä syynä kiire ja stressi. Jos itse on huolissaan, se on aina hyvä merkki, mutta jos läheiset ovat huolissaan, silloin löytyy sairautta herkemmin.

Vuodeosaston osastolääkärinä Anna Harjulahti on havainnut yksinäisyyden ja masennuksen lisääntyneen ikäihmisillä.

Hän peräänkuuluttaa elämästä nauttimista ja positiivista elämänasennetta.

Tutkimustulokset osoittavat optimistien todennäköisesti elävän muita pitempään. Elämäänsä mielekkäänä pitävät ja positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvat iäkkäät pitävät itsestään huolta paremmin kuin synkemmin elämään suhtautuvat.

Sosiaalisilla suhteilla on iso merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Mieliala voi vaikuttaa siihen, miten hyvin potilas noudattaa lääkityksiään tai hakeutuu hoitoon uusien oireiden vuoksi. Yksinäisyys voi korostaa sairauden oireita ja vaikeuttaa esimerkiksi osastolta kotiutumista.

–Siinä korostuu sosiaalisen tukiverkoston tärkeys. Ystävät, naapurit, mitä tahansa, Harjulahti kertoo.

–Ihmisen, jolla on kavereita ja positiivinen elämänasenne, on helpompaa kotiutua osastolta kuin ihmisen, jolla on vähemmän elämän sisältöä. Siinä on ehkä pelkoa yksin olosta.