Lau­lu­lin­tu li­ver­tää päivät, eikä malt­tai­si il­lal­la­kaan lo­pet­taa

Sirpa Ahola hyräilee ja laulelee, oli sitten töissä tai vapaalla. Esiintymislavatkin ovat tuttuja niin kisoissa kuin tansseissakin.

Haapavetinen Sirpa Ahola menestyi valtakunnallisessa laulukilpailussa. Hän laulelee ja hyräilee paljon itsekseen ja myös silloin, kun ympärillä on muita ihmisiä.
Haapavetinen Sirpa Ahola menestyi valtakunnallisessa laulukilpailussa. Hän laulelee ja hyräilee paljon itsekseen ja myös silloin, kun ympärillä on muita ihmisiä.

HAAPAVESI Musiikki kylvää hyvää mieltä ympärilleen. Hymy ja tunnetilat vievät musisoijaa mukanaan, ja ne tarttuvat myös yleisöön. Haapavetinen Sirpa Ahola tietää tarkalleen, millainen vaikutus musiikilla on.

–Se fiilis on tosi kiva. Käydä vaikka laulamassa tanssipaikoissa, missä ihmiset tanssii. Aina ei malttaisi iltaa edes lopettaa. Silloin tuntuu, että on tehtävänsä hoitanut, Ahola toteaa.

Tanssikeikkoja Sirpa Ahola ja Menomiehet ovat tehneet vasta muutamia, mutta lisää on tulossa. Tulevana lauantai-iltana kolmikko vetää tanssit Oulaisten Soihtulassa.

–Viime vuonna siellä on ollut vissiin yhdet tanssit. Tanssikurssithan siellä toimivat ja puitteet ovat kunnossa. Soihtulaa vähän herätellään tässä henkiin, Ahola huomauttaa.

Hänen kaverinaan lavalle nousevat kitaristi Pertti Puurunen sekä koskettimista, bassosta ja rummuista vastaava Raimo Juntunen. Yleisölle porukka tarjoilee iskelmä- ja tanssimusiikkia.

Itse Ahola pitää erityisesti Suvi Teräsniskan ja Laila Kinnusen kappaleista. Tanssiseteissä hän tykkää laulaa humppaa ja tangoa. Humpat ovat meneviä rallatuksia ja tangot taas tulkinnallisia laulettavia.

Ravintoloissa triot ovat Aholan mukaan haluttuja esiintyjiä. Taustalla on usein tiukka rahatilanne. Trio on isompaa kokoonpanoa edullisempi saada keikalle.

Mutta se laulaminen. Tai hyräily. Ne kuuluvat Aholan jokaiseen päivään. Hän laulelee itsekseen kotona ollessaan ja myös niissä tilanteissa, kun ympärillä on muita ihmisiä.

–Hyräilen ja laulelen töissäkin. Sisällä asuu jonkin näköinen laululintu, ja se pulpahtaa sieltä aina pintaan, parturi-kampaajana työskentelevä Ahola naurahtaa.

Toisinaan hän kiipeää myös kilpailulavoille. Viimeisin menestys tuli syyskuun alussa Valtakunnan mestarit -kilpailussa. Ahola sijoittui toiseksi yli 40-vuotiaiden sarjassa. Hän lauloi finaalissa kaksi kappaletta: Lazzarella ja Mieheni.

Kyseessä oli valtakunnallinen laulukilpailu, jonka alkukarsintoja pidettiin ympäri maata. Osallistujia oli alkumetreillä satoja, ja finaalissakin lauloi eri sarjoissa vielä 92 laulajaa.

Tänä vuonna hän osallistui myös Retron SM-kilpailuun ja pääsi finaaliin, joka käytiin Helsingissä. Lisäksi Ahola kisasi kesällä Kiuruveden Iskelmäfestivaaleilla.

Viime vuonna hän osallistui Tähtiartisti-kilpailuun ja pääsi laulamaan myös sen myötä tehdylle levylle. Ahola laulaa myös tänä kesänä ilmestyneellä kokoelmalevyllä.

–Tämä on tämmöistä harrastusta, ja semmoista, mistä tykkään. Varmaan työ on opettanut olemaan ihmisten kanssa. Aina pitää vähän jännittää, mutta aika paljon se jännitys on kadonnut. Sitä innostuu vaan entistä enemmän, kun pääsee lavalle, Ahola toteaa.

Tanssitrion toiminta on lähtenyt käyntiin kilpailujen myötä. Toiminta on vielä alussa ja uutta, ja kolmikko pyrkii saamaan itseään ihmisten tietoisuuteen.

–Meillä on hirveän hyvä henki. Jos se ei ole hyvä, se kyllä näkyy lavalta, Ahola huomauttaa.

Myös laulukisoja olisi tulossa, mutta tällä hetkellä Ahola pohtii, lähteekö vielä kisaamaan, ja jos lähtee, mihin. Kisoista laulajilla on mahdollisuus saada palautetta alan ammattilaisilta, kuten laulun opettajilta.

–Kisoissa tärkeää ovat esiintyminen, sävelpuhtaus ja tulkinta. Myös kappalevalinta pitää miettiä tarkkaan, Ahola kertoo.

Ilmoita asiavirheestä