Pihlajaperhonen lennähti kukasta ja kuvassa näyttää aivan siltä kuin se lentäisi ylösalaisin. Onko se edes mahdollista, vai mitä kuvassa oikeasti tapahtuu?
Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Katila, lentääkö perhonen kuvassa ylösalaisin?
Kukassa istuessaan näkyy pihlajaperhosen siipien alapinta. Tämä on päiväperhosille hyvin tyypillinen lepoasento ja paljon yleisempi kuin siivet levällään -asento, jossa näkyy siipien yläpinta. Lentokuvassa taas näkyy siipien yläpinta. Olisi voinut näkyä alapintakin, koska noin 2/3-osaa ajasta näkyisi lentokuvassakin alapinta ja vain 1/3-osaa ajasta näkyy yläpinta. Nyt on sattumalta kuvattu tuo 1/3-osaa todennäköisyys lentokuvaan.
Eroaako eri perhoslajien lentotyylit toisistaan?
Eri perhosten lentotyyleissä on hyvin merkittäviä eroja. Esimerkiksi tietyt kiitäjälajit ovat varsinaisia lentotaitureita ja pystyvät lentämään paikallaan ruokaillessaan kukissa aivan kuten kolibrit. Joillakin lajeilla lento on taas hyvin hidasta tai vaakkuvaa, jotkut taas lentävät kovaa joko suoraviivaisesti tai mutkitellen. Ja jopa yksittäinen yksilö voi lentää hyvin eri tavalla tilanteesta riippuen. Lisäksi kannattaa huomata, että joidenkin lajien naaraat ovat täysin lentokyvyttömiä. Tällaisia ovat esimerkiksi pussikehrääjien ja joidenkin mittarilajien naaraat).
Millainen on tämän kesän perhosvuosi?
Kesän myöhäisyys heijastuu perhoslajien lentoaikoihin ja perhosmaailma on tällä hetkellä noin 2 viikkoa jäljessä normaalista. Tähän asti perhoskesä on ollut heikko ainakin havainnoijan kannalta. Kylmän sään takia perhoset eivät kovinkaan aktiivisesti liiku, mikä huonontaa niiden havaittavuutta ja ehkäpä monien alkukesän lajien kannat ovat olleet muutoinkin alamaissa johtuen muutamasta edellisestä ”ei niin lämpKysy Pois
Lentääkö perhonenkuvassa ylösalaisin?
Pihlajaperhonen lennähti kukasta ja kuvassa näyttää aivan siltä kuin se lentäisi ylösalaisin. Onko se edes mahdollista, vai mitä kuvassa oikeasti tapahtuu?
Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Katila, lentääkö perhonen kuvassa ylösalaisin?
Kukassa istuessaan näkyy pihlajaperhosen siipien alapinta. Tämä on päiväperhosille hyvin tyypillinen lepoasento ja paljon yleisempi kuin siivet levällään -asento, jossa näkyy siipien yläpinta. Lentokuvassa taas näkyy siipien yläpinta. Olisi voinut näkyä alapintakin, koska noin 2/3-osaa ajasta näkyisi lentokuvassakin alapinta ja vain 1/3-osaa ajasta näkyy yläpinta. Nyt on sattumalta kuvattu tuo 1/3-osaa todennäköisyys lentokuvaan.
Eroaako eri perhoslajien lentotyylit toisistaan?
Eri perhosten lentotyyleissä on hyvin merkittäviä eroja. Esimerkiksi tietyt kiitäjälajit ovat varsinaisia lentotaitureita ja pystyvät lentämään paikallaan ruokaillessaan kukissa aivan kuten kolibrit. Joillakin lajeilla lento on taas hyvin hidasta tai vaakkuvaa, jotkut taas lentävät kovaa joko suoraviivaisesti tai mutkitellen. Ja jopa yksittäinen yksilö voi lentää hyvin eri tavalla tilanteesta riippuen. Lisäksi kannattaa huomata, että joidenkin lajien naaraat ovat täysin lentokyvyttömiä. Tällaisia ovat esimerkiksi pussikehrääjien ja joidenkin mittarilajien naaraat).
Millainen on tämän kesän perhosvuosi?
Kesän myöhäisyys heijastuu perhoslajien lentoaikoihin ja perhosmaailma on tällä hetkellä noin 2 viikkoa jäljessä normaalista. Tähän asti perhoskesä on ollut heikko ainakin havainnoijan kannalta. Kylmän sään takia perhoset eivät kovinkaan aktiivisesti liiku, mikä huonontaa niiden havaittavuutta, ja ehkäpä monien alkukesän lajien kannat ovat olleet muutoinkin alamaissa johtuen muutamasta edellisestä ”ei niin lämpimästä kesästä”. Aivan viime aikoina perhosten, varsinkin yölajien, määrä on kuitenkin selvästi lisääntynyt ja jos sää nyt lämpenee, niin laji- ja yksilömäärät kasvavat nopeasti varsin suuriksi.
Kuinka yleinen kuvan Pihlajaperhonen on?
Pihlajaperhonen on varsin laajalle levinnyt perhonen. Sitä tavataan aina Oulun korkeudella asti. Se on kuitenkin Itä-Suomessa selvästi yleisempi kuin lännessä ja lounaassa.imästä kesästä”. Aivan viime aikoina perhosten, varsinkin yölajien, määrä on kuitenkin selvästi lisääntynyt ja jos sää nyt lämpenee, niin laji- ja yksilömäärät kasvavat nopeasti varsin suuriksi.