Suomessa oli maaliskuussa 2020 todennäköisimmin 30 susilaumaa (90 prosentin todennäköisyysväli 27−33), joista 24 (21−27) kokonaan Suomen puolella.
Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkui kuusi (5−7) laumaa. Laumojen kokonaismäärä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna noin 25 prosenttia.
− Laumoja oli aiempaa enemmän erityisesti läntisessä Suomessa. Siellä oli todennäköisimmin 18 (16−21) laumaa. Esimerkiksi Laitila-Mynämäki-Pöytyä -alueella oli kolme isoa laumaa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.
Susipareja oli todennäköisimmin 17 (13−20). Näistä Suomen puolella eläviä oli 15 (11−18) ja kaksi (1−3) sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin.
Susilauma tarkoittaa kolmen tai useamman suden ryhmää, jotka liikkuvat pääosin yhdessä ja jakavat saman reviirin. Pari tarkoittaa kahta yhdessä liikkuvaa ja saman reviirin jakavaa sutta. Susikannasta suurin osa elää talvisin laumoissa tai pareina.
Reviirien kokonaismäärässä ei tapahtunut selvää muutosta vuoden takaiseen. Muutos tapahtui siinä, että reviirejä asuttavan susikannan rakenne muuttui. Viime vuoteen verrattuna reviireillä elää enemmän laumoja ja vähemmän pareja.
− Kevään 2019 pentutuotto oli hyvä, ja näin parit muuttuivat pentujen syntymisen myötä laumoiksi, Kojola kertoo.
Lauma- ja parireviirien yhteenlaskettu määrä maaliskuussa 2020 oli 90 prosentin todennäköisyydellä 43−49.
Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2020 olleen 90 prosentin todennäköisyydellä 216−246 yksilöä. Vuosi sitten maaliskuussa kannan suuruudeksi arvioitiin 185−205 yksilöä.
Maaliskuun 2020 kanta-arvion aineistopohja oli kattava. Tassuun tallennettujen havaintojen määrä oli huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten. Myös onnistuneita DNA-analyysejä oli noin 40 prosenttia viimevuotista enemmän.
Ennustemallin mukaan susikannan ei odoteta merkittävästi runsastuvan maaliskuuhun 2021 mennessä. Tämä johtuu siitä, että pentutuottoon kykenevien parien ja laumojen yhteismäärä on nyt samalla tasolla kuin keväällä 2019. Vuoden 2019 hyvä pentutuotto voi realisoitua kannan runsastumisena aikaisintaan kevään 2021 pentutuotossa, kun 2019 syntyneet sudet saavuttavat sukukypsyysiän.
− Vuoden 2019 hyvän pentutuoton odotetaan näkyvän vaeltavien susien aiempaa suurempana määränä kesällä 2020 ja uusien reviirialueiden valtaamisena syksyn ja talven aikana. Reviirien määrä on suurimmillaan alkutalvesta, ennen kuin talviajan ankarammat olosuhteet kasvattavat kuolleisuutta, kertoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi.
Marraskuun 2020 reviirien lukumääräksi ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 57−71. Maaliskuussa 2021 reviirejä ennustetaan olevan jäljellä 42−69, joista laumojen osuudeksi ennustetaan 34−56 prosenttia.
