Maa­kun­nan muu­tos­joh­ta­ja Man­ni­nen: Val­mis­te­lun te­ke­mäs­tä työstä ai­nut­laa­tui­sia, hyviä tu­lok­sia

Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa muutosjohtajana toimiva Marjukka Manninen tiivistää tunnelmiaan perjantaisen uutisen jälkeen näin. Perjantaiaamuna pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksen eropyynnön, koska sote-asia ei valmistunut tällä vaalikaudella.

– Pohjois-Pohjanmaan valmistelussa tehty työ ja ainutlaatuinen, laaja aineisto ovat kaikissa tulevaisuuden tiloissa hyödynnettävissä alueen organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Haasteet, joihin uudistuksella on pyritty vastaamaan, eivät uudistuksen tilanteesta riippumatta katoa, joten valmistelun opit ja tehty kehitystyö voidaan joka tapauksessa hyödyntää, Manninen tiivistää.

Maakunnan valmistelussa on tehty laaja tilannekuva muun muassa alueen merkittävimmistä muutostrendeistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristötoimintojen tehtävistä ja kustannuksista.

Maakunnan alueella asuu liki 412 000 ihmistä, mikä on noin 7,5 prosenttia koko maan väestöstä - väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä 25 000 henkilöllä. Pohjois-Pohjanmaa on nuori maakunta, mutta tilanne ei pysy samanlaisena. Raju väestörakenteen muutos tulee haastamaan palvelujärjestelmän ja sen rahoituksen.

– Yksi merkittävimmistä huomioista on, että nykyisen palvelujärjestelmän kantokyky ei toiminnallisesti, osaajien riittävyyden kannalta tai taloudellisesti ole kestävä vastaamaan maakunnan väestörakenteen muutokseen, Manninen toteaa.

Valmistelussa tehdyn tilannekuvatyön ja sote-valmistelun alueellisen tarkastelun yhteydessä organisaatioissa on kasvanut ymmärrys oman alueen moninaisesta tilanteesta ja tulevaisuuskuvasta. Taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön muutokset pakottavat organisaatiot tekemään muutoksia, valintoja ja rohkeita avauksia.

Valmistelun eri toimialoilla on kartoitettu toiminnan nykytilaa ja sen myötä löydetty eritasoisia kehittämistarpeita. Esimerkiksi pelastustoimen osalta kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin ja hyviä käytäntöjä edistää jo nykylainsäädännön puitteissa molemmissa alueen pelastuslaitoksissa. Tila- ja kiinteistövalmistelussa tehty kartoitus toimitiloista on puolestaan tehnyt näkyväksi julkisten kiinteistöjen tilannetta, mikä mahdollistaa tarvittavien korjaustoimenpiteiden, investointien tai muiden ratkaisujen suunnittelun pitkällä tähtäimellä.

Valmistelu on tuonut yhteen alueen toimijoita ja avannut näkökulmia yli hallinto- ja kuntarajojen. Työtä on tehty työryhmissä, joihin on osallistunut asiantuntijoita eri organisaatioista. Työryhmissä on työstetty esimerkiksi maakunnallisesti yhteneväisiä palvelukuvauksia, joiden avulla voidaan kehittää toimintaa ja parantaa palvelun tasoa. Palveluita on kehitetty myös katsomalla palveluprosesseja yli toimialarajojen, jotta asiakkaan polku palvelusta toiseen saataisiin mahdollisimman sujuvaksi. Tätä työtä on tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden välillä sekä soten sisällä perus- ja erityistasolla.

Valmistelu on mahdollistanut sellaisten kokonaisuuksien eteenpäinviemisen, joille ei ennen ole löytynyt varsinaista kotipesää, mutta jotka hyödyttävät kaikkia alueen toimijoita. Esimerkiksi maakunnan ICT-valmistelu on edistänyt alueelle yhteisen tietotekniikkainfrastruktuurin suunnittelua, alueen sote-toimijoiden asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämistä, kansallisiin ratkaisuihin liittymistä sekä koonnut kattavan tilannekuvan Pohjois-Pohjanmaan ICT-ratkaisuista. Yksi suurimmista ponnistuksista on ollut alueen kuntatoimijoiden tietoliikennepalvelujen yhteishankintavalmistelu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, jonka myötä kilpailutetaan tietoliikenneverkot koko maakunnan alueelle.

Sote-palveluiden sisältöjä, uusia toteuttamistapoja ja myöntämiskriteereitä on tarkasteltu, jotta maakunnan asukkailla olisi yhtäläiset oikeudet palveluihin. Työllisyys- ja elinkeinopalveluissa yhteistyötä on tehty kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa, ja näin löydetty uusia, entistä vaikuttavampia toimintamalleja. Systemaattisen kehittämisen ansiosta asiakkaille voidaan tarjota aikaisempaa laadukkaampia palveluja.

Ilmoita asiavirheestä