Maaseudulla vappu on kirjaimellisesti työn juhla. Säästä ja kevään keleistä riippuen toukokuun ensimmäinen saattaa olla hyvinkin aromikas ja maanläheinen.
– Vappu on perinteinen paskanajopäivä, naurahtaa siikajokinen maatalousyrittäjä Erkki Penttilä.
Penttilän tilalla kasvatetaan lihakarjaa, eikä kevätkiireiden lomassa ehdi juurikaan kalenteria vilkuilla. Arjella ja pyhällä ei ole eroja, kun reippaat 10 000 kuutiota paskaa pitää saada pellolle. Lannasta osa on lietettä, osa kuivalantaa.
– Loppujen lopuksi harvoin ollaan peltotöissä vappuna. Paskanajo on siirtoajoa lantalasta pellolle kasoihin, täsmentää Penttilä.
Kun kevät on ollut aikaisessa, on Penttilä päässyt levittämään lietettä jo huhtikuun puolella. Tänä vuonna paras lietekeli näyttäisi osuvan aika lailla vapun tietämille. Ihanteellisessa kunnossa pellot ovat silloin, kun pinta on jo sulanut, mutta syvemmällä on vielä routaa.
– Silloin runko kantaa, mutta pinta antaa sijoittaa lietteen, Penttilä sanoo.
Vapun ohjelmaan on joskus kuulunut muutakin kuin paskanajoa. Joskus nuorna miesnä Penttilä on käynyt vappuna Raahessa ja Oulussa. Teekkarivelijien vappupirskeet olivat melkoista menoa, hän muistaa.