Maksuhäiriömerkintöjä saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut jatkuvasti jo yli kymmenen vuotta. Kesäkuun lopussa Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli merkintöjä yhteensä 390 000 kuluttajalla eli 8,5 prosentilla aikuisväestöstä. Vuodessa joukko on kasvanut noin 7 000 henkilöllä. Tämän vuoden toisella neljänneksellä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, eivätkä koronakriisin vaikutukset vielä näy tilastoissa.
– Vuoden 2019 syyskuussa toteutettu kulutusluottojen korkokaton lasku 20 prosenttiin on osaltaan lisännyt maksuhäiriöisten henkilöiden määrää. On erittäin todennäköistä, että koronakriisin takia säädetty tilapäinen 10 prosentin katto tulee edelleen kasvattamaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrää, kun uutta luottoa on entistä vähemmän saatavilla, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä kertoo.
Maksuhäiriöiden taustalla on Muhosen mukaan monia eri syitä. Usein ne johtuvat siitä, että henkilö on velkaantunut usealle taholle, jolloin yllättävä katkos tuloissa tai odottamattomat menot kaatavat talouden.
Suomessa maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat ovat pohjoismaisittain vertailtuna varsin lyhyitä, ja niiden lyhentämisestä käydään jatkuvaa poliittista keskustelua. Pääsääntöinen tallennusaika on nykyään kolme vuotta.
– Mallinnamme jatkuvasti suurista tietomassoista yksittäisen henkilön ja yrityksen luottoriskiin vaikuttavia tekijöitä. Tilastollinen tutkimuksemme osoittaa, että maksuhäiriöisen kuluttajan luottoriski on huomattavan korkea, Muhonen toteaa.
Asiakastiedon tutkimuksen mukaan tällä hetkellä maksuhäiriöttömistä suomalaisista 1 prosentti saa vuoden kuluessa maksuhäiriömerkinnän. Tuore, alle vuoden ikäinen maksuhäiriömerkintä ennakoi uutta merkintää peräti 72 prosentin todennäköisyydellä.
– Riski toki pienenee ajan myötä, jos henkilölle ei tule uusia merkintöjä. Silti vielä tuoreimman maksuhäiriömerkinnän ollessa 3-4 vuotta vanha uuden maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on 16 prosenttia, Muhonen sanoo.
Maksuhäiriö on vakava maksun laiminlyönti, eikä merkintää tule vähäisestä maksun viivästymisestä. Tallennusaikojen lyhentäminen estäisi luotonmyöntäjää saamasta oleellista tietoa henkilön taloudellisesta riskistä, jolloin luottotappiot kasvaisivat. Tästä kärsivät korkeampina hintoina kaikki asiakkaat.
Asiakastieto kannustaa velallisia aina maksamaan saatavat, vaikka niistä olisi jo rekisteröity maksuhäiriömerkintä. Maksusuoritus voi nopeuttaa merkinnän poistumista ja vähentää velasta aiheutuvia kustannuksia niin henkilölle itselleen kuin velkojallekin. Suorituksesta saa Asiakastietoon ilmoittamalla merkinnän yhteyteen niin sanotun ref-merkinnän.
– Varsin vähän meille näitä ilmoituksia maksuista tulee, ja tutkimuksemme kertoo, että maksuhäiriön todennäköisyys on selvästi koholla, vaikka henkilö olisi maksanut kaikki merkintöjensä perusteina olevat velat ja toimittanut tiedon siitä. Tällaisistakin henkilöistä 12-17 prosenttia saa uuden maksuhäiriömerkinnän vuoden kuluessa. Luottoriski on lähes 14-kertainen häiriöttömään henkilöön verrattuna. Maksuhäiriömerkinnöillä on siis edelleen suuri merkitys arvioitaessa kuluttajan taloudellista riskiä, Jouni Muhonen huomauttaa.