Haapavetisen Matti Tallgrenin käsissä on kellastunut paperi, joka allekirjoitettiin 100 vuotta sitten.
– Tässä kerrotaan, että ”Maalaisliittoasiaa harrastavat kansalaiset, Oulun läänin Haapaveden kunnassa, ovat tänään elokuun 10. päivänä vuonna 1919 pitämässään kokouksessa päättäneet perustaa maalaisliittolaista valistustyötä ja valtiollista puoluetoimintaa varten Haapaveden Maalaisliiton paikallisosasto -nimisen yhdistyksen ja hyväksyneet sen toimintaa varten säännöt, Tallgren kertoo paperin merkityksestä.
Perustamissopimuksen allekirjoittivat Johannes Kääriäinen, Oskari Mattila ja Aukust Ahola. Heistä Kääriäinen valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Kääriäinen hoiti puheenjohtajan tehtävää yhtäjaksoisesti 37 vuotta.
Aikojen saatossa Maalaisliittoon perustettiin useita paikallis- ja naisosastoja.
– Vuodesta 2016 alkaen Keskustayhdistykset lakkautettiin, ja aikaisempi keskustan Haapaveden taajaman yhdistys jatkoi koko Haapaveden keskustan toimintaa. Ensin Keskustan Haapaveden paikallisyhdistys ry:nä, joka syksyllä
2018 muutettiin kuntayhdistykseksi, Tallgren jatkaa.
Keskustan Haapaveden kuntayhdistys ry:n pitkää historiaa juhlittiin sunnuntaina Haapavedellä.
– Haapaveden keskusta on tarjonnut paikkakuntalaisille väylän paikallispolitiikkaan, mutta niin myös valtakunnan tasolle. Ahti Pekkala huolehti pitkällä vaikuttajaurallaan omasta kotikunnasta, maakunnasta, valtion kassasta ja Oulun läänistä tarkalla pankkiirin numeromuistilla. Haapavesi on saanut seuraansa myös pitkän linjan kansanedustajan Rantakankaan Antin, jonka neuvottelutaidot ja palopuheet ovat taattua Rantakangasta. Antti on tällä hetkellä yksi pisimmän parlamentaarikkouran omaavista istuvista kansanedustajista, Jussi Ylitalo Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja totesi puheessaan.
Hän vertasi, että vaikka on juhlan aika, olemassa olevilta haasteilta ei voi silmiä sulkea. Gallupit eivät puoluetta puolla, eteenpäinmeno tuntuu töisevältä eikä kansan tunnista puolueen politiikkaa.
– Olemme jättäneet paitsioon keskeisen asian kansanliikkeessämme, keskustelun. Keskustelun kautta tuomme esille erilaiset näkökannat, omine perusteluineen, ja rakennamme näistä kaikista puheenvuoroista, keskustelun palasista, yhteisen näkökulman, tavoitteen. Keskustelu luo ymmärrystä toisen ajattelutapaa kohtaan maailmassa, jossa tuntuu olevan ainoastaan oikea ja väärä. Seppo Kääriäinen onkin luonnehtinut keskustaa ajatusten liitoksi. Palautetaan ajatusten liitto takaisin omalle paikalleen.
Ylitalo peilasi, että puolueella on tärkeä tehtävä tämän päivän Suomessa.
– Tehtävämme on kehittää koko Suomea, hakea kestäviä pitkäaikaisia ratkaisuja ilmaston haasteisiin, varmistaa hyvän jakautuminen tasaisesti kaikille, sekä huolehtia kuuntelun ja keskustelun kautta äärivirtausten tasaamisesta, taata yhteiskuntarauha.
Juhlapuheen pitänyt puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä totesi, että Haapaveden paikallisosaston perustamisen aikaan Suomi oli juuri saavuttanut tärkeimmän ja arvokkaimman asian, joka kansakunnalla voi olla. Suomi oli itsenäistynyt.
– Jos puolueemme aatteellisen vaikuttajan ja kehittäjän Santeri Alkion yksi suuri teko pitäisi mainita, ottaisin esille hänen roolinsa Suomen itsenäisyyden taitelijana ja puolestapuhujana, niin omassa puolueessa kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa, Sipilä korosti.
Hän peilasi, että itsenäistymisestä huolimatta, Suomi on kokenut koviakin aikoja, joista yksi on vuoden 1918 sisällissota.
– Maalaisliittolaiset alkoivat heti sodan jälkeen puhua kansallisen sovinnon puolesta. Tunnetuin esimerkki tästä on varmasti Kyösti Kallion puhe, jossa hän totesi, että meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä.
Ylitalon tapaan myös Sipilä näkee puolueen tärkeimpänä tehtävä entistä paremman yhteiskunnan ja maailman rakentaminen.
– Sen maailman on oltava parempi nimenomaan ihmisen ja hänen arkensa näkökulmasta. Järjestelmät, talous ja puolueet ovat vain välineitä paremman elämän edellytysten luomiseksi ihmiselle. Niistä ei saa tulla päämääriä tai itseisarvoja.
Markku Laitila johtaa Keskustan Haapaveden kuntayhdistystä. Laitila on ollut mukana puolueen toiminnassa Haapavedellä lähes 20 vuotta.
– Minulta tultiin kysymään, että lähtisinkö ehdokkaaksi vuoden 2000 kunnallisvaaleihin. Lupauduin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Keskusta valikoitu omaksi puolueeksi varmaankin veren perintönä. Isäni toimi aikoinaan aktiivisesti keskustapuolueessa ja samoin setäni. Myös sisaruksistani kolme on ollut mukana keskustan toiminnassa. Pienestä pitäen olen seurannut jollain tasolla politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Aina olen äänestänyt vaaleissa keskustaa. Keskustan arvot ja tekemä politiikka on tuntunut sopivimmalta minulle, Laitila perustelee.
Keskustalla on Haapaveden kaupunginvaltuustossa 17 paikkaa. Laitila peilaa, että suurimmalla puolueella on vastuullinen tehtävä kuntapolitiikassa.
– Haluamme edistää kaikkien kuntalaisten hyvinvointia. Tarkoituksemme on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Haapavedelle ja lähiympäristöön. Haluamme tehdä rakentavaa politiikkaa johon muutkin puolueet voisivat yhtyä. Haluamme panostaa lapsiin ja nuoriin unohtamatta vanhuksia.
Hän myöntää, ettei kuntapäätöksentekijä ole aina helppojen päätösten äärellä.
– Paikallisesti haastavinta on tehdä kipeitä päätöksiä, johon muut puolueet eivät lähde mukaan. Se kääntyy, ja se käännetään, keskustan syyksi jos jostain leikataan ja heikennetään palveluita. Haaste on kova, jossa taloutta laitetaan kuntoon.
Haasteet eivät pääty kuntasektorille. Laitila vertaa, että valtakunnallinen politiikka on murroksessa.
– Vanhojen puolueiden asema on muuttunut. On tullut kärjistetyn vastakkainasettelun aika. Nyt tarvitaan ratkaisuja jotka edistävät hyvää elämää kaikkialla Suomessa. Yhteiskuntarakenne muuttuu ja siihen pitää sopeutua.
