Raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) iloitsee hallituksen julkistaman neljännen lisätalousarvion inhimillisestä ilmeestä. Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi ihmisten toimeentuloon ja arkeen, yritysten toimintaedellytyksiin ja Suomen kansantalouden kehitykseen.
Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys keskittyy koronakriisin jälkihoitoon, jossa hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kohti uutta normaalia. Lisätalousarvioesitys käsittää kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuuden, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.
Kansanedustaja Mattila tietää, että koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Mattila kiittelee hallitusta laaja-alaisesta noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketista, jolla pyritään lieventämään koronakuukausien vaikutuksia. Hyvinvointipaketti kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.
Mattila pitää tärkeänä, että elvytys tehdään erityisen vastuullisesti, koska se rahoitetaan velanotolla. Hallitus on linjannut julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartan ensimmäisestä vaiheesta ja asettanut tavoitteen julkisen velan vakauttamisen aikataulusta.
– Nyt on entistä tärkeämpää vahvistaa työllisyyttä, Mattila toteaa ja on tyytyväinen hallituksen tiekartan sisältämään kirjaukseen budjettiriihestä, jossa tavoitellaan suurempaa työllistyvien määrää kuin aiempi 60 000.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen on tulossa yhteensä 1,4 miljardin tukipaketti, joka sisältää useita toimenpiteitä peruspalveluiden järjestämisen turvaamiseksi ja poikkeustilanteesta johtuvasta taloudellisesta ahdingosta selviämiseksi.
Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina 5. kesäkuuta.