OULAINEN Weteraanikonepäivät järjestetään tänä kesänä 25. kerran. Sen kunniaksi on valmistunut kerhon historiikki, Merkillinen menestystarina, jonka on kirjoittanut kalajokinen Janne Rahkola, 31.
Kirjoittajan mukaan projekti on ollut työläs mutta mielenkiintoinen.
–Tämähän on tällainen tutkimustyöprosessi. En ole ollut Wanhan Woiman toiminnassa mukana muuten kuin konepäivillä tietysti käynyt, joten taustatyötä on täytynyt tehdä paljon, että on päässyt tilanteen tasalle, Rahkola kertoo kirjaprojektista.
Rahkola on kahlannut muun muassa vanhoja pöytäkirjoja, toimintakertomuksia sekä lehtijuttuja. Aineistona on ollut myös Wanhan Woiman oman julkaisun, Woimansiirtimen kaikki numerot. Jonkin verran on löytynyt vanhoja kirjeitä, jotka ovat valaisseet kerhon alkuaikoja. Lisäksi Rahkola on lukenut parikymmentä kirjaa aihepiiriin liittyen.
–Aineistosta ei siis ole ollut pulaa. Jonkin verran olen tehnyt haastatteluja ja niistä olisi saanut varmasti lisää antia, jos olisi kiertänyt tapaamassa henkilöitä laajemminkin. Se oli tietysti harmi, että esimerkiksi Harri Turunen, jolta olisi saanut evästystä tähän työhön, ehti menehtyä kirjanteon aikana.
Kirja on liitteineen reilu 100-sivuinen. Kuvien osalta kirjaa on tehty yhteistyössä Wanhan Woiman kanssa, koska kerholla on paljon kuvia käytössään.
Yhtenä aihealueena kirjassa on jäsenet ja toimintamuodot. Toinen painopiste on koneet ja rakennukset. Omana lukunaan on Weteraanikonepäivät, joka on näkyvin osa kerhon toimintaa.
Wanhan Woiman tarinan Rahkola näkee kasvutarinana, minkä vuoksi kirjan nimeksi muodostui Merkillinen menestystarina.
Vaikka aihe on laaja, kerhon toiminnassa on selkeitä kehitysvaiheita. Alkuvuodet 1993–1998 olivat voimakasta kasvua, vaikka kerholla ei ollut mitään omia tiloja. Oli vain valtava innostus ja moottoriharrastus.
–Sitten kun perinnekeskus valmistui ja kerho sai muitakin rakennuksia, toiminta alkoi kehittyä. Kerhon jäsenmäärä puolestaan nousi Keijo Pylvään puheenjohtajuuden aikana ja Jouni Aitto-ojan aikana on edelleen pysynyt.
Myöhemmin myös naiswoiman painoarvo kerhon toiminnassa vahvistui ja moottorien lisäksi vanhat asusteet, eri teemojen ympärille laaditut näyttelyt ja monenlaiset kädentaidot tulivat kiinteämmin osaksi kerhoa.
Rahkola kuitenkin muistuttaa, että Weteraanikonepäivät kilpailee muidenkin tapahtumien ja ihmisten vapaa-ajankäytön kanssa, joten koko ajan pitäisi muistaa myös uudistua.
Rahkola on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian oppiaineesta vuonna 2014. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli traktorien merkitystä Lapin läänissä vuosina 1950–1970.
Wanhan Woiman historiikin tekijäksi mies ajautui sattumalta ollessaan viime vuonna Ylivieskassa täydennyskurssilla, jonne vaadittiin harjoittelu.
–Kävin kysymässä Jounilta, että miten olisi kirjan teko. Silloin en tiennyt, että Wanhalla Woimalla oli ollut pitkään hankkeena historiikin teettäminen. Lukijoiden määritettävissä sitten on, miten hyvin olen tässä työssä onnistunut.
