Oulaistelaislähtöinen Anna Koivukangas palasi hiljattain Japanista, Sapporosta, jossa hän oli Tuulispäät-ryhmänsä kanssa kilpailemassa lumenveiston MM-kisoissa. Kolme vuotta koossa ollut porukka sijoittui kansainvälisessä kilpailussa neljänneksi. Koivukangas on sijaan tyytyväinen, sillä osa kärkipäähän yltäneistä veistäjistä oli todellisia kisakonkareita. Esimerkiksi eräskin osallistuja oli mukana jo 18. kertaa.
Suomea edustanut joukkue sai osallistumisoikeuden Japanin kisaan voitettuaan viime talvena Suomen Ladun järjestämän kotimaan kilpailun. Vuoden aikana Anna Koivukangas on hakenut lumenkäsittelyyn lisäkoulutusta Lapin yliopiston kursseilta.
Kuvataiteilijana hän otti vastuun MM-kisatyön visuaalisesta ilmeestä. Syntyi teos, joka sai nimekseen Metsänpeitto.
Suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluva sana kätkee sisälleen sen tunteen, kun ihminen luonnossaliikkuessaan saavuttaa luonnon kanssa tasapainon tai ehkä eksyy.
– Teimme aiheesta runon englanniksi, jolla esittelimme työtämme. Yllättäin sanalle löytyi japaninkielinen vastine, hän iloitsee.
Tuomaristo antoi myönteistä palautetta teoksen omaperäisyydestä ja myyttisyydestä. Aiheen sanottiin olevan kaikkia puhutteleva.
Lumenveistokisat ovat yksi Sapporon matkailullisia vetonauloja. Helmikuun alussa pidettyjä kilpailuja tuli seuraamaan noin 2 miljoonaa turistia.
– Monet seurasivat työskentelyämme pitkiä aikoja ja toivat meille jopa ruokaa. Osa katsojista oli varsinaisia Suomi-faneja, pukeutumista myöten, hän kertoo.
Kolmen naisen muodostama veistojoukkue herätti myös kunnioittavaa arvostusta.
– Tytöttely loppui heti ensimmäisen kisapäivän jälkeen, kun muut näkivät, ettemme hävinneet heille fyysisessä kunnossa. Se huomattiin, että olemme täällä pohjoisessa tottuneet lumeen.
Työpäivät olivat pitkiä. Veistäminen lähtee liikkeelle 27 kuutioisen lohkareen kairaamisesta ja kaivamisesta. Oma haasteensa on monipäiväisen kisan aikana säätilojen seuranta. Veistettävä malli pitää olla sellainen, että kestää vähän sulamista, mutta on tunnistettava hahmo senkin jälkeen, vaikka päälle sataisi lunta.
Koivukangas on iloinen siitä, että heidän tiimillään on yhteinen taiteellinen näkemys. Visualisteina työskentelevien Ella-Noora Käyhkön ja Katja Dianoffin kanssa suunniteltu teos syntyi valmiiksi juuri sellaiseksi kuin se oli ajateltu.
Kolmikolla jäi halu osallistua MM-kisaan uudelleenkin, jos siihen avautuu mahdollisuus.