Pohjois-Suomen puukauppa on alkuvuodesta käynyt vaisusti. Alkuvuonna puukauppa Pohjois-Suomen yksityismetsistä, 2 064 000 kuutiota, on kolmanneksen viime vuotta jäljessä (2019 – 3 102 000). Pohjois-Pohjanmaalla puukauppaa käytiin 1 086 000 kuutiota (1 586 000). – Pohjois-Pohjanmaan etelä-osissa puukaupan tahti huhti-toukokuussa vilkastui alkuvuoteen verrattuna selvästi, ja kauppaa käytiinkin käytännössä ennätystahtiin, selvittää johtaja Maunu Kilpivaara Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta.
– Puunmyyntisuunnitelmia eli leimikoita teimme noin 20 prosenttia vuosikymmenen keskiarvoa enemmän ja puukauppoja valtakirjalla noin 50 prosenttia keskiarvoa enemmän, kun verrataan tätä kahden kuukau-den ajanjaksoa aiempiin vuosiin.
Kilpivaara toteaa, että puunmyyntihalukkuutta on ja hintatasokin on kohtuullisella tasolla. – Puunostojen painopiste on edelleen kesäkorjuukohteissa. Erityisesti kuusitukilla ja energiapuulla on ollut kasvavaa kysyntää. Sahatavaran vientihinnat ovat nousseet hieman pahimmasta kuopasta. Koronakaan ei peloista huolimatta ole vaikuttanut metsäteollisuuden toimintaan. Tämä tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden hyödyntää metsiä taloudellisesti. Taloudellista turvaa hakevien metsänomistajien määrä onkin tuoreen Metsänomistaja-tutkimuksen mukaan lisääntynyt.
Tuontipuu ihmetyttää metsänomistajia ja metsäalan yrittäjiä, kuitupuun viennillä tasapainotetaan puun ylitarjontatilannetta
Kilpivaaran mielestä ,huolestuttava viesti on ollut myös tuontipuun määrän lisääntyminen samalla, kun kotimaiset hakkuut ovat jäämässä alhaisemmaksi kuin edellisenä vuotena.
– Joulu- huhtikuun välisenä aikana kotimaan puunkorjuumäärä oli lähes 7 miljoonaa kuutiota pienempi kuin edellisvuonna. Tämä ei ole hyvä viesti metsäsektorin yhteisestä kotimaisesta elvyttämisestä. Kotimaisuus on muotia nyt niin matkailussa kuin elintarvikkeissa, mutta miksei puukaupassa? Kilpivaara kyseenalaistaa.
Hän jatkaa, että tuontipuun määrän lisääntyminen on erikoinen ilmiö markkinoilla tässä tilanteessa. – Samalla kun hakkuu- ja tuotantomäärät ovat edelleen heikompia, puun tuontia lisätään. Tästä kärsii niin kotimainen metsänomistaja kuin metsäkoneurakoitsija. Tämä vaikuttaa metsäkoneurakoitsijoiden toimeentuloon, työntekijöiden lomautuksiin sekä koneinvestointien lykkäämiseen.
– Toki olemme purkaneet kotimaan puukaupan ylitarjontaa mhy:n korjuupalvelupuun vientikauppatoiminnalla. Jatkamme edelleen hyvin sujuvaa havu- ja koivukuitupuun vientiä Kalajoen satamasta. Se tasapainottaa kroonista ylitarjontatilannetta kotimaan puumarkkinoilla ja etenkin täällä Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa, kertoo Kilpivaara.
– Samalla pystymme työllistämään paikallisia yrittäjiä millä on iso arvo meille toimijana. Isot kansainväliset metsäjätit eivät juuri välitä tällaisesta yrittäjäyhteistyöstä, puuta tuodaan, jotta Suomen kuitupuun hintataso saadaan pidettyä vakaana eikä siinä välitetä miten suoma-laiset puunkorjuuyrittäjät pärjäävät, sanoo Kilpivaara mielipiteensä asiasta.