MIELIPIDE Olemme saaneet kuulla tiedotusvälineistä syyskuun lopulla hallinto-oikeuden hylkäävän päätöksen, jonka perusteella Oulaskankaalla ollaan lopettamassa synnytykset ensi vuoden kesäkuussa ja siirtämässä keskussairaaloihin. Tämä päätös on kova päätös, sillä Oulaskankaalla on panostettu kaikin keinoin synnytysosaston jatkuvuuteen tulevaisuudessa. Niinpä siellä on tehty kaikki ne toimenpiteet, mitä Valvira on asettanut. Tästä merkittävin hoidon tasoa nostanut toimenpide on VaaVila vastasyntyneiden tehostettua valvontaa varten. Samoin henkilökunnan koulutukseen panostaminen ja siten hoidon tason nostaminen on ollut yksi merkittävimpiä parannuksia Oulaskankaalla turvallisten synnytysten ja tehostetun valvonnan osastona.
Palataanpa ajassa taaksepäin vuoteen 1991. Tutkin omia arkistoja ja sieltä tuli vastaan Pyhäjokiseudun lehden sivu, missä oli koko sivun kokoinen juttu Oulaskankaan synnytyssairaalan kehittämisestä ja mahdollisimman kodin omaisesta toiminnasta.
Tässä lehden tekemässä asiassa kerrotaan, kuinka Oulaskankaan synnytysosaston henkilökunta on tehnyt opinto- ja tutustumismatkan kolmeen eri synnytyssairaalaan. Kaksi näistä oli Ruotsissa ja yksi Suomessa. Ruotsissa Oulaskankaan henkilökunta on käynyt Tukholmassa Danderydin sairaalassa, jonka naistenlinikka on Tukholman toiseksi suurin. Toinen kohde oli Söderjukhusetin ABC-linikka eli vaihtoehtoisen synnytyksen hoitoyksikkö. Suomalaiseksi tutustumiskohteeksi oli valittu Kristiinan kaupungin Selkämeren sairaalasta, jota on pidetty Suomessa edistyksellisenä lempeän syntymän paikkana. Henkilökunnan osallistuminen monilukuisena on ollut mahdollisena Oulaskankaan synnytysosaston ollessa suljettuna remontin vuoksi.
Tämänkaltainen tutustuminen on edesauttanut kehittämään Oulaskankaan synnytysosaston toimintaa tutustumiskohteista saadun kokemuksen ja palautteen johdosta luonnollisena tapahtumana ja siten pienentäen sairaalahoidon osuutta. Samalla sieltä saadun palautteen tuomana on mm. vierihoitoa alettu korostaa. Luonnollisesti riskisynnyttäjät huomioidaan ja tarvittaessa ohjataan keskussairaalaan.
Samalla nähdään, että Oulaskankaalla on oltu ja ollaan edelleen ajan hermolla kehittäen ja luoden yhä parempaa ja turvallista synnytysosastoa. Tästä on viimeisin osoitus Valviran vaatimuksiin vastaaminen. Mikäli synnytykset siirretään keskussairaaloihin, tämä tietää väistämättä matkasynnytysten kasvua ja silloin puhutaan todellisista riskien lisäämisistä. Matkasynnytykset ovat jo koko maata ajatellen merkittävästi kasvaneet jo suljettujen synnytysosastojen sulkemisina. Tämä korostuu entistä enemmän täällä Pohjois-Suomessa pitkien välimatkojen seurauksena.
Kuuntelin traktorilla työskennellessä radiota, niinpä kuulin sieltä ajan tasassa kansanedustajien keskustelua, missä keskustan Sirkka-Liisa Anttila kertoi asetetun 150 -200 milj. säästötavoitteen, millä aluesairaaloilta viedään toimintoja keskussairaaloille. Tämän seurauksena on keskussairaaloiden yhteispäivystys ruuhkautunut ainakin Kuopiossa ja Turussa, eikä muuallakaan mene hyvin. Yhtenä keskittämisenä on leikkaukset keskussairaaloille. Muistetaaan, että Oulaskankaalla on neljä leikkaussalia ja kunnossa olevat kiinteistöt, miksi pitää aluesairaaloiden toimintoja keskittää keskussairaaloille säästöjen nimissä, kun samanaikaisesti kustannukset kasvavat merkittävästi enemmän kuin saadut säästöt. Kuopiossa sairaalan henkilökunta jo lähetti hätähuudon tilanteesta, kun päivystykset eivät toimi. Onhan alueen kansanedustajat Rantakangas ja Pylväs puhuneet kauniisti Oulaskankaan synnytysosaston säilymisen puolesta. Onko tämä poliittista kaksinaamaisuutta, koska heillä hallituspuolueen edustajina on tiedossa asetetut säästötavoitteet, vai eivätkö tiedä mitä oman puolueen ministerit tekevät
Samoin vaalipiirin kansanedustajat ovat antaneet myös tukensa Oulaskankaalle. Radiokeskustelussa Sirkka-Liisa Anttila vaati Perhe- ja kuntaministerin Annika Saarikon perehtymään edellä mainitun säästötavoitteen perumiseksi, koska säästöjen sijaan se kasvattaa kustannuksia samalla heikentäen terveyspalveluita. Tähän yhtyi keskustelussa mukana olleet opposition kansanedustajat.
Sopii esittää näkemys, että onko tämänkaltaiset säästöt sitä pääministeri Sipilän ja kunta- ja perheministeri Saarikon ja hänen edeltäjänsä Rehulan paljon puhumaa normien purkua?
On muistettava, että Suomi on laaja maa ja tänne sopii monenlaisia maakunnallisia osia.
Niinpä aluesairaalat eivät ole itsestään selvyys eri maakunnissa, eikä jokaisella alueella olekaan aluesairaaloita. Aiheuttaako tämä Soten suunnittelussa sen, että aluesairaaloista ollaan luopumassa ja panostamassa keskussairaaloihin. Maakunnalliset kiinteistöt jotka ovat hyvässä kunnossa ja käyttökelpoisia tulee pitää toiminnassa lähellä asukkaita.
Aluesairaala palvelut ovat merkittävästi halvemmat sairaalapäivä hinnaltaan keskussairaala palveluihin nähden.
Samalla pidetään maakuntien työpaikat säilyvinä ja samoin koulutuspaikat. On silloin tarpeetonta lähteä rakentamaan satojen miljoonien uusia sairaalayksiköitä keskussairaala mammuttien jatkoksi.
Lopuksi toivon, että sairaanhoitopiiri valittaa synnytysten säilymiseksi ja tekee kaiken mahdollisen Oulaskankaan sairaala palveluiden säilyttämiseksi maakunnan väestöä varten.
