Synnytykset jatkuvat Oulaskankaalla vuoden 2021 loppuun. Tieto synnytysten jatkumisesta saatiin tiistaina perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta. Saarikko kertoi, että synnytysten jatkuminen mahdollistuu sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupapäätöksellä.
– Kyseessä on poikkeuslupapäätös, joka liittyy synnytystoiminnan jatkamiseen sairaaloissa, joissa lakiin kirjatut määräedellytykset eivät täyty. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle poikkeuslupa tullaan myöntämään synnytysten lukumäärän edellytysten osalta Oulaskankaan sairaalassa määräaikaisena 31.12.2021 asti. Poikkeuslupa myönnetään nyt siis kolmeksi vuodeksi, Saarikko avasi poikkeusluvan merkitystä.
Poikkeuslupa vaikuttaa olennaisesti Oulaskankaan ja sen synnytysosaston toimintaan, sillä ilman poikkeuslupaa synnytystoiminta lakkaisi sairaalassa tämän vuoden lopussa.
– STM voi myöntää poikkeusluvan säädösten perusteella ainoastaan synnytysten lukumäärälle, mutta ei muihin synnytyksen laatuun liittyviin seikkoihin.Ministeriön tiedossa on sairaalan merkittävyys alueelle sekä lisäpanostukset potilasturvallisuuteen oikeusprosessin kuluessa ja sen jälkeen. Ne on arvioitu ministeriön valmistelussa riittäviksi poikkeuslupahakemusten täydennysten jälkeen. Asetukseen kirjattujen laatuvaatimusten täyttyminen on luvan antamisen ehtona. Palveluiden saavutettavuuden, pitkien etäisyyksien, suhteellisen suuren synnytysten määrän ja alueen monisynnyttäjien osuuden sekä yliopistollisen sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja osaamisresurssien tarjoaman mahdollisuuden näkökulmasta poikkeuslupa synnytystoiminnan synnytysten määrälle on perusteltua.
Terveydenhuoltolain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään synnytystoiminnan määrää koskevista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää luvan poiketa kyseisistä edellytyksistä, jos se on tarpeen palvelun saavutettavuuden tai potilasturvallisuuden vuoksi.
Valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä säädetään sekä määrällisistä että laadullisista kriteereistä poikkeusluvalle.
Määrällisestä kriteereistä todetaan, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa.
Synnytyssairaalan laatuvaatimukset on lueteltu asetuksessa muun muassa kiireellistä hoitoa antamaan riittävä määrä kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa, välitön valmius ympärivuorokautiseen leikkaushoitoon ja leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja määräyksiä erinäisten erikoislääkäreiden saatavuudesta nopealla aikataululla.
Synnytyksiä hoitavan yksikön koko on merkittävä tekijä ja vaikuttaa sekä kokemukseen, päivystystoiminnan valmiusasteeseen ja toiminnan laatuun. Synnytysten ja vastasyntyneiden hoidon osalta potilasturvallisuushaasteet ovat erittäin mittavia, koska hoidossa tapahtuneet virheet vaikuttavat lapsen koko elinaikaan. Myös matalan riskin synnytyksissä elvytystarve voi tulla yllättäen. Kaikista vastasyntyneistä noin 5 % tarvitsee hengityksen avustamista ja 0,1 % paineluelvytystä tai adrenaliinilääkitystä tai molempia. Hyvin pienissä yksiköissä toimitaan kriittisillä resursseilla ja siksi synnytysyksikköjen koon kasvattaminen tuo mukanaan myös potilasturvallisuutta. Tulokset ovat samansuuntaisia myös synnyttäjän turvallisuuden kannalta.
Asiantuntijaryhmä on todennut, että riskiryhmiin kuulumattomat synnytykset tulee keskittää vähintään 1000 vuosittaisen synnytyksen yksiköihin. Alle 1000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi kuitenkin olla Suomessa maantieteellisesti välttämätön, mutta tällöin toiminnan tason ylläpito täytyy turvata paikallisin erillisjärjestelyin. Riittävän suuri volyymi antaa paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää koko henkilökunnan osaamista hätä- ja erityistilanteissa. Synnytysyksikköjen sijainnin määrittämisessä on huomioitava etäisyydet ja alueelliset erot.
