HELSINKI-KÄRSÄMÄKI MTK:n juhlaliittokokous määritteli juhlaliittokokouksessaan järjestön toimintatavoitteet ja periaatteet, jotka ovat voimassa seuraavaan liittokokoukseen saakka. Samassa yhteydessä vietettiin myös järjestön 100-vuotisjuhlaa. Liittokokous pidetään viiden vuoden välein.
Tulevaisuusasiakirja aloittaa järjestön työn kohti vuotta 2020. MTK:n toiminnan suuntaaja on periaate- ja tavoiteohjelma, joka on liittokokouksen vahvistama asiakirja järjestön tavoitteista. Asiakirjassa on asetettu yleisiä ja yksityiskohtaisia tavoitteita sekä maatalous-, metsätalous- että maaseutuyrittäjyysasioille. Osaava maaseutu 2020 -tulevaisuusasiakirja ei korvaa MTK:n periaate- ja tavoiteohjelmaa, vaan sen tarkoitus on suunnata ajatukset tulevaan strategiatyöhön ja halutun tulevaisuuden määrittämiseen.
Suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja maaseutuyrittäjyyden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat sellaisia, että kaikki perinteiset edunvalvonnan keinot eivät enää toimi. Edunvalvontaan tarvitaan MTK:n mukaan uudenlaisia toimintatapoja ja järjestelmällisiä ohjaustyökaluja, jotta järjestön tekemä työ toisi tulosta myös tulevaisuudessa.
MTK Pohjois-Suomen tuottajaliiton puheenjohtaja Jari Ahlholm kertoo, että pohjatyö tulevaisuusasiakirjaan on tehty jäsenyhdistyksissä jo ennalta ja liittokokous hyväksyi tavoitteet pienillä muutoksilla.
MTK:n tulevaisuuden visio on huolehtia, että tulevaisuus kasvaa maalla.
–Yhtenä muutoksena arvoihin lisättiin merijärvisen Markku Jauhiaisen lausuma, jonka sisältö on, että myös uutena aloittavaa viljelijää tuettaisiin. Toisin sanoen pyritään vaikuttamaan siihen, että jos viljelijä aloittaa tyhjästä, hänen tietään pystyttäisiin helpottamaan.
MTK haluaa jatkossakin olla vahva ja vaikuttava osa suomalaista yhteiskuntaa. Painopisteet on jaettu kolmeen osaan: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinavaikuttaminen ja järjestön kehittäminen. Tulevaisuuden kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän, mitä he syövät sekä miten ja missä ruoka on tuotettu.
Järjestötyöhön kehitetään MTK:ssa uusia malleja, kun perinteisen jäsenistön ja maatilojen määrät vähenevät. Tavoitteena on pystyä muuttamaan palveluita sekä toiminta- ja johtamismalleja jäsenistön ja sen palvelutarpeiden muuttuessa.
MTK:ssa kehitetään myös uudenlaista kansalaisjärjestön toimintamallia. Uusi teknologia tarjoaa jäsenistön osallistamiselle täysin uusia mahdollisuuksia. Myös yhteistyötä muiden yhdistysten ja varsinkin paikallisten toimijoiden kanssa ollaan lisäämässä.
Ahlholm sanoo, että kaksipäiväinen tilaisuus oli erittäin hyvähenkinen ja loi uskoa tulevaisuuteen huonojen aikojen keskellä.
–Vaikeiden asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Tukiverkko ympärillä auttaa ymmärtämään, että erilaisia hankalia tilanteita pohtivat muutkin, ja joku on ratkaissut tilanteen jotenkin. Siitä voi löytyä apu toisellekin.
Ahlholmilla on Anu-vaimonsa kanssa 65 lehmän maitotila ja noin 100 hehtaaria viljeltyä maata. Isäntä hän on ollut vuodesta 1994 lähtien. Ahlholmien molemmat lapset opiskelevat maatalousalalla ja tilalle on löytymässä jatkaja omasta perheestä.
Tällä hetkellä maatilojen suurin haaste on alhaiset tuottajahinnat.
–Tasapainoilu kannattavuuden kanssa on viljelijöiden arkipäivää. On vaikea löytää kustannussäästöjä, kun näyttää, että tilanne ei ole parantumassa. Hinnat ovat olleet alhaalla jo kolme vuotta, eli kyse ei ole ollut mistään hetkellisestä notkahduksesta.
Pohjois-Pohjanmaalla rahalaitokset ovat suhteutuneet Ahlholmin mukaan tilanteeseen joustavasti. Paljon vaikeampi tilanne on esimerkiksi Itä-Suomessa.
Myöhäinen kevät vaikuttaa tulevan kesän satoon siten, että säilörehua ei todennäköisesti saada niitettyä kolmeen kertaan ja ensimmäinen sato saattaa jäädä heikoksi.
–Monesti käy kuitenkin niin, että jos toinen sato on heikko, toinen onnistuu erityisen hyvin. Viljan tilanteesta meidän korkeuksillamme on vaikea sanoa vielä mitään, koska kaikki eivät ole vielä saaneet edes kylvettyä ja tehdyistä kylvöistä suurin osa ei ole vielä pinnassa.
