Mietteliän mielin lähestyy oulaistelainen neljättä lastaan odottava Teresa Ahvonen vuodenvaihdetta. Laskettu aika on 5. tammikuuta. Oulaskankaalla ei tuolloin enää synnytetä.
Ahvosen lapsista kaksi edellistä on syntynyt Oulaisissa. Hyvässä muistissa on toiveiden huomioiminen ja synnyttäjän kuunteleminen.
– Jopa siivoojilla on ollut aikaa kuunnella hoitajien ja kätilöiden lisäksi, Ahvonen toteaa.
Esikoinen syntyi yliopistosairaalassa Etelä-Suomessa. Kokemus ei ollut paras mahdollinen.
– Se on vieläkin mielessä kymmenen vuoden jälkeen. Ensisynnyttäjänä olisi tarvinnut enemmän tukea. Synnytyksessä tapahtui kaikennäköistä, mutta kaikki jäi silloin käsittelemättä, koska kellään ei ollut aikaa. Sen jälkeen synnytykset Oulaskankaalla ovat olleet todella ihania rankkuudesta huolimatta, joten sinne olisin nytkin halunnut, hän sanoo.
Hän kaipaa synnyttäjänä mahdollisimman pian tietoa siitä, miten muuttuneessa tilanteessa tulee toimia ja tarkkaa päivämäärää, mihin saakka synnyttäjiä Oulaskankaalle otetaan. Tilanteen muuttuminen loppuraskauden aikana stressaa.
– Ajatukset ovat sekavat. En ole yhtään perehtynyt Kokkolan enkä Oulun synnäreihin, joten en ole ehtinyt miettiä, kumpaan menen. Se tässä eniten jännittää. Molemmat paikat ovat ihan vieraita. Ei ole hajuakaan, mitä siellä on vastassa. Nykyään ei pääse edes tutustumaan, vaan sokkona pitäisi valita, Ahvonen huomauttaa.
Hän pohtii myös, riittävätkö resurssit muualla. Ahvonen on kuullut synnyttäjiltä kokemuksia oman onnensa nojaan jäämisestä, liukuhihnameiningistä sekä sovittujen käynnistysten ja sektioiden siirtämisestä ruuhkien tieltä, eikä ole ilahtunut kuulemastaan.
– Omat tuntemukset ovat, että Oulaskangas on turvallisempi, päinvastoin kuin Valviran mietteet ovat. Suurin pettymys on henkilökunnan puolesta. He ovat hoitaneet työnsä sydämellä, ja saavat tämmöisen kiitoksen. Eihän tätä tavallisella järjellä ymmärrä, vaikka kuinka pähkäilisi, Ahvonen toteaa.
Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueelta on jo tähän saakka lähdetty synnyttämään tarvittaessa Ouluun, jonne on ohjattu ennalta käsin tiedetyt riskiraskaudet. Synnyttäjät ovat voineet valita Oulun synnytyspaikakseen muissakin tapauksissa.
Ensimmäistä lastaan odottava pyhäjokinen Sini Keränen on ollut alusta saakka menossa synnyttämään Oulun ylipistolliseen sairaalaan. Hänen laskettu aikansa koittaa alkuvuodesta.
– Vaikka Ouluun on enemmän matkaa, haluan isoon sairaalaan, jossa on paras mahdollinen hoito heti saatavilla. Oulaskankaalla olisi varmasti ihana synnyttää jos kaikki menee hyvin, mutta kun synnytyksessä ei voi koskaan tietää miten käy. Koen turvallisemmaksi synnyttää Oulussa, Keränen toteaa.
Oulaskankaan synnytysten lopettamista hän pitää huonona päätöksenä.
– Monet olisivat halunneet synnyttää jatkossakin Oulaskankaalla. Ymmärrän myös heidän kantansa, että he kokevat pienen sairaalan parempana vaihtoehtona kuin ison, Keränen sanoo.
Raahelaisen Jaana Heikkilän raskaus on myös jo pitkällä. Laskettu aika on 15. helmikuuta.
– Taitanee olla sama matka Ouluun ja Oulaisiin täältä synnyttämään. Olisin mennyt mielelläni Oulaisiin, kun olen kuullut paljon hyvää sieltä, ja paikkana on kodinomaisempi varmasti kuin OYS, Heikkilä toteaa.
Hänellä on jo ennestään kolme poikaa. Kaikki aiemmat synnytykset ovat tapahtuneet Raahessa.
– Kyllä se hirvittää, että nyt loppuu synnytykset Oulaisissa, ja ovat loppuneet vuosia sitten myös täältä Raahestakin. Varmasti riskit ja synnyttäjien pelot lisääntyy, kun matkat pitenee. Onhan siinä hoidon laadussakin silloin varmasti eroa, kun potilaiden määrä lisääntyy OYS:ssa. Itsellä pelkoa on muutenkin synnytyksen suhteen, kun tuota matkaa ei aiemmin ole ollut, Heikkilä kertoo.
Oulun synnytyksistä hän on miettinyt esimerkiksi sitä, onko synnyttäjien määrä lopulta niin suuri, että synnytyskäynnit jäävät hyvin lyhyiksi.
– Ajetaanko sieltä mahdollisimman nopeasti pois, vaikka tarvitsisi toipumisaikaa. On vähän niin kuin hyppy tuntemattomaan, kun lähtee Ouluun synnyttämään. Luotan toki hoitohenkilökuntaan, että he osaavat työnsä. Matka on se epävarmuus tekijä. Aiemmat synnytykset ovat olleet pitkäkestoisia, mutta jos tämä onkin nopea, niin miten käy, ja mihin vauva syntyy, Heikkilä pohtii.