Koko ikänsä metsiä huolella hoitanut Pentti Männistö ei hätkähdä ristiriidoista. Metsänhoidosta puhuttaessa niiltä ei voi välttyä. Termistössä vilahtelevat hiilinielut ja aukkohakkuut, jatkuva kasvatus, ilmastonmuutos ja monta muuta asiaa, joista metsänomistajan pää voi mennä jopa pyörälle.
– Ihmettelen joskus asiantuntijoiden lausuntoja. Tuntuu, että mikään ei käy. Ei saisi ojittaa eikä saisi tehdä aukkoja. Olen sitä mieltä, että jos on metsää, sitä pitää hoitaa. Jos se hoidetaan hyvin, se on hiilinielu, Männistö sanoo.
Moni metsänomistaja kokee tietotulvan kuitenkin ylitsepääsemättömäksi. Tutkimustuloksia putkahteee eri näkökulmista. Kaiken tiedon keskellä ei välttämättä enää hahmota, mikä on oikein ja mikä väärin.
– Juuri nyt keskustellaan ja uutisoidaan maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta ja metsien hiilinieluista. Metsänomistaja saattaa olla epävarma metsänsä hyväksi tehtävien toimenpiteiden vaikutuksesta näihin, tai hän voi jopa jättää tekemättä metsän kasvun ja terveyden kannalta tarpeellisia töitä, projektipäällikkö Leena Sikkilä Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta toteaa.
Hänen vetämänsä Huomisen metsänomistaja-hanke keskittyy ratkomaan tätä haastetta. Metsän parissa toimiville tahoille tuodaan tietoa ilmastoystävällisestä metsänhoidosta.
– Tällaiselle on tosi suuri tarve. Toimijoiden täytyy osata perustella metsänomistajille, mitä tapahtuu, ja millaisia päästöt ovat, jos kohteessa tehdään niin tai näin, Sikkilä kertoo.
Pentti Männistöllä on metsänhoidosta selkeä näkemys. Hän on erittäin kiinnostunut aiheesta. Parhaat neuvot metsänomistajalle antaa hänen mielestään luonto itse.
– Metsä opettaa. Kun siellä on paljon, oppii lukemaan luontoa. Jatkuvalle kasvatukselle en sano ehdottomasti ei. Vaihtoehtoja on olemassa, mutta joskus luonto on eri mieltä. Esimerkiksi vanha kuusikko ei enää kasva. Ennemmin tai myöhemmin se poistuu ja uudistuu, Männistö huomauttaa.