Noin 40 000 veistettyä kattopaanua syntyi Kaustisella, kun Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen hankkeessa katettiin perinteisin menetelmin vuodelta 1859 oleva kirkko ja vuodelta 1778 oleva kellotapuli. Tervaa ja paanuja talkootyönä -hanke on yksi kolmesta osallistujasta Eurooan kulttuuriperintöpalkinnosta kilpailtaessa ensi vuonna.
Terva hankittiin Kaustisella polttamalla tervahautaa. Kattopaanujen ja tervanvalmistuksen eri työvaiheissa on ollut mukana arviolta yli sata kaustislaista, ja tehtyjä talkootyötunteja on kertynyt noin 10 000. Senioriväestön järjestämät työnäytökset ja tervanäyttely ovat elvyttäneet ja siirtäneet perinnetietoa nuoremmille polville.
Muut kilpailuehdokkaat ovat Humppilan museorautatieasema ja Lauttasaaren kartanon restaurointi Helsingissä. Humppilassa palkintoa haetaan vanhalle Kokkolan Riipan pysäkkirakennukselle, joka siirrettiin pääosin talkootyönä Jokioisten Museorautatien varteen uudeksi asemarakennukseksi. Asema avattiin kesäkuussa 2019. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema rakennus on vuodelta 1903. Aseman sisäosissa on käytetty Museorautatieyhdistyksen varastossa olleita 1980-luvun alussa puretun Jokioisten rautatieaseman osia, kuten listoja, väliovia, piletinmyyntiluukku ja aseman odotushuoneen penkit. Jokioisten Museorautatie on kapearaiteinen rautatie Jokioisen ja Humppilan välillä Lounais-Hämeessä. Museorautatie jatkaa vuosina 1898-1974 toimineen Jokioisten rautatien perinnettä ja tallettaa suomalaista kapearaiteisten rautateiden historiaa.
Helsingissä ehdokkaana on Lauttasaaren kartanon restaurointi- ja muutoshanke. Kartanon nykyinen kokonaisuus muodostuu vuonna 1837 rakennetusta kivirakenteisesta päärakennuksesta, 1700-luvun lopulla rakennetusta puurakenteisesta Punaisesta huvilasta sekä Bengt Schalinin suunnitelmien mukaan 1920-luvulla toteutetun kartanopuiston jäänteistä.
Koneen Säätiö osti Lauttasaaren kartanon rakennukset Helsingin kaupungilta vuonna 2015 restauroidakseen tyhjillään olleen päärakennuksen säätiön käyttöön ja luodakseen kokonaisuudesta uusi tieteen ja taiteen keskus Helsinkiin. Punaisen huvilan tilat kunnostettiin ja muutettiin tiede- ja taidekahvilaksi, Lauttasaari-seuran toimistotilaksi ja säätiön residenssiasunnoksi. Kartanon puutarhan säilyneet osat restaurointiin, muutoin puutarha ennallistettiin sekä sovitettiin uuteen käyttöön.
Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot ovat kulttuuriperintöalan korkein kunnianosoitus Euroopassa. Palkintoa voi hakea kulttuuriperintökohteen kunnostushankkeelle, merkittävälle tutkimus- tai digitointihankkeelle, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle ja koulutukselliselle tai kulttuuriperintötietoisuutta lisäävälle hankkeelle. Ehdotus voi koskea niin aineellista kuin aineetonta kulttuuriperintöä.
Palkinnon tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstään, tuoda esiin hyviä malleja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, lisätä maarajat ylittävää kokemusten ja tietojen vaihtoa, vahvistaa kulttuuriperinnön arvostusta ja tietoisuutta siitä sekä esimerkin avulla rohkaista ihmisiä vastaavanlaisiin hankkeisiin muualla.