Vielä ehdit: Kil­pai­lu­ku­via kat­sot­ta­vis­sa! Osal­lis­tu sinäkin Py­hä­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan

Latauksia tehty jo paljon: So­vel­lus Py­hä­jo­ki­seu­dun lu­ke­mi­seen on nyt valmis –Näin hel­pos­ti lataat sen kän­nyk­kää­si

Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Py­hä­jo­ki­seu­tu tästä!

Pai­kal­li­sia ihmisiä pitää kuun­nel­la su­si­asiois­sa

Petoasiat olivat tiiviisti pinnalla Haapaveden Metsästysyhdistyksen taannoisissa 70-vuotisjuhliassa. HaMyn puheenjohtaja Sauli Halmetoja haluaa ottaa esiin tiedotusvälineissä ollutta kritiikkiä, joka on kohdistunut metsästäjien asenteeseen petoasioissa.

– Kannamme huolta siitä, pystytäänkö koirilla metsästämistä jatkamaan, jos etenkin susien määrä kasvaa alueella, Halmetoja huomauttaa.

Susitilanne nostattaa myös tunteita. Metsästysreissuilla on joutunut useita koiria susien hampaisiin kuluneena syksynä. Halmetoja kehottaa kaikesta huolimatta ihmisiä säilymään rauhallisina ja pitämään harkintakyvyn.

Kun puhutaan susien määrästä, eri osapuolilla tahtoo olla asiasta erilaisia näkemyksiä. Tähänkin Halmetoja ottaa kantaa.

– Tulee tuoda esille vain oikeaa tietoa petotilanteesta, hän huomauttaa.

Huolestuttavaksi tilannetta luonnehtii Haapaveden riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Hannu Riuttanen. Hän luettelee pitkästi susihavaintoja viime viikonlopulta.

– Alakylällä oli 8-11 suden lauma. Suotuperällä oli käynyt pariskunta talojen pihoissa. Karsikkaalla oli myös käynyt pariskunta kolmen talon pihassa. Ollilanperällä on toinen lauma, se kulkee Oulaisten suunnassa Isojärven alueella, noin 7 sutta. Haapajärven kulmalla on 4-5 suden lauma, johon kuuluu toinen noista pareista. Yksittäisiä susiakin on, esimerkiksi Rytkynperän kulmassa. Eteläpuolella jokea on noin 20-25 sutta. Pohjoispuolella on todennäköisesti kaksi eri laumaa, Piipsan-Ristisen alueella ja Pulkkilan suunnassa. Karhukankaan puolelta vierailee myös lauma Haapaveden suunnalla. Reviirejä näyttää olevan aika lähekkäin. Ne menevät osaksi päällekkäin, Riuttanen kertoo.

HaMy:n juhlassa suurpetoasioista puhui myös riistapäällikkö Harri Hepo-oja Suomen Riistakeskuksesta. Hän tuo esille, että alueella esiintyy kaikkia suurpetoja, niin ilveksiä, karhuja, ahmoja kuin susiakin.

– Karhun ja ilveksen kanssa ja ahmankin kanssa se yhteiselo on helpompaa kuin suden kanssa toimiminen, Hepo-oja toteaa.

Ilvekselle ja karhulle on annettu kannanhoidollisia lupia. Nämä suurpedot nähdään pitkälti normaalina riistavarana. Niiden metsästys mietitään Hepo-ojan mukaan samantyyppisesti kuin hirvenpyyntikin, eli kantaa ei veroteta liikaa, jotta metsästysmahdollisuus säilyisi myös tulevaisuudessa.

– Susi on petona erilainen. Tulee koiravahinkoja ja muut vahingot, siinä sitä on haastetta ollut, Hepo-oja sanoo.

Hän korostaa, että nykyisessä susikannan hoitosuunnitelmassa on ajateltu paikallisten ihmisten huomioimista. Ihmisiä pitää kuunnella.

– Lähtökohtana on, että jollakin tavalla pitäisi päästä semmoiseen tilanteeseen, että sudella olisi suojelua ja elinmahdollisuuksia, mutta sudet eivät saisi aiheuttaa paikalliselle väestölle liikaa harmia. Uskoisin, että jollakin aikavälillä semmoinen tilanne saavutetaan, että molemmat osapuolet pystyisivät asian kanssa elämään, Hepo-oja toteaa.