Koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva asetus on muuttumassa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on tulossa pakolliseksi. Koirat tunnistusmerkitään Suomessa yleensä mikrosirulla, joka laitetaan nahan alle niskaan, koiran lapaluiden väliin.
Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 45 000 koiraa. Tilastokeskuksen vuonna 2018 täsmentämän ja kulutustutkimukseen perustuvan arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa. Niistä on Kennelliiton rekistereissä noin 530 000 rotukoiraa.
Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat kaksi eri asiaa. Kaikki koirat kannattaa tunnistusmerkitä. Merkinnästä on hyötyä, vaikka koira olisi monirotuinen ja vaikka sitä ei olisi rekisteröity.
– Koiran tunnistusmerkintä on kuin sosiaaliturvatunnus. Se on perusedellytys sille, että pystytään puuttumaan vastuuttomaan koiranpitoon, pentutehtailuun ja laittomaan koirien maahantuontiin. Koirien tunnistaminen auttaa myös torjumaan eläinperäisiä sairauksia ja tunnistamaan löytökoirat, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen toteaa.
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on Suomessa tällä hetkellä vapaaehtoista. Tämän vuoksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon koiria Suomessa on. Oletettavasti suurin osa suomalaisista koirista on jo tunnistusmerkitty ja rekisteröity johonkin rekisteriin.
Rotukoirien pentueiden tunnistusmerkinnästä ja rekisteröimisestä vastaa pentujen kasvattaja. Ulkomailta tuodun koiran rekisteröinnistä vastaa koiran omistaja. Rotukoirarekisterien rinnalla Kennelliitto ylläpitää tunnistusmerkintä- ja omistajatietokantaa, johon voi ilmoittaa monirotuisia koiria. Tunnistusmerkintä ja sen ilmoittaminen tietokantaan ovat monirotuisen koiran kohdalla ostajan vastuulla.
Vailla omistajaa olevat ja raivotautia levittävät irtokoirat eivät aiheuta Suomessa vastaavia ongelmia kuin monissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Suomeen on kuitenkin viime vuosina tuotu jatkuvasti koiria vastoin maahantuontimääräyksiä. Ne lisäävät raivotaudin leviämisen riskiä myös tänne.
Maa- ja metsätalousministeriö lähetti heinäkuun alussa lausuntokierrokselle koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan asetusluonnoksen. Kennelliiton antamassa lausunnossa puolletaan vahvasti kaikkien Suomessa asuvien koirien tunniste- ja omistajatietojen kokoamista yhteen viranomaisrekisteriin viimeistään vuoden 2023 alusta.
– On erinomaista, että tämä asia etenee. Suomen Kennelliitto on jo pitkään nostanut esille koirien ja niiden omistajien tunnistetietojen tärkeyttä, Lehkonen sanoo.
Niin koirien kuin ihmistenkin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat koirat voidaan tunnistaa ja niiden omistajat ovat tiedossa. Kennelliiton lausunnossa nostetaan esille myös se, että rekisteriin on tärkeää saada liitettyä lisäpalveluita helpottamaan esimerkiksi löytökoirien nopeaa tunnistamista. Tunnistusmerkintä ja ajan tasalla olevat rekisteritiedot vähentäisivät oletettavasti myös löytöeläinten hoidosta kunnille aiheutuvia kustannuksia. Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttavat myös vaarallisten koirayksilöiden jäljittämisessä.
– Painotamme sitä, että koirien tunnistamisen ja rekisteröinnin tulee olla koiran omistajalle mahdollisimman helppoa ja edullista, jotta kaikki koirat saadaan tavoitteiden mukaan viranomaisrekisteriin, Lehkonen huomauttaa.
Myös koiran omistajamuutoksen tekemisen rekisteriin tulee olla helppoa ja edullista. Jotta omistajamuutos voidaan tehdä mahdollisimman helposti, tulee rekisteristä olla saatavissa sähköinen varmenne koiran kauppakirjaa tai luovutustodistusta varten. Koirien omistajamuutoksia Kennelliiton rekisteriin tehdään vuosittain noin 37 000.
Tunnistusmerkintä on pakollinen monissa eri tilanteissa. Koira täytyy pystyä tunnistamaan esimerkiksi kilpailuissa, näyttelyissä ja monenlaisissa koiratapahtumissa. Tunnistusmerkintä vaaditaan myös silloin, kun koira matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kennelliitto toivoo, että asetus saadaan pian voimaan ja viranomaisrekisteri perustettua. Kun rekisteri otetaan käyttöön, on Kennelliiton mukaan tärkeää varmistaa myös se, että tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakon valvontaan on olemassa riittävästi resursseja.
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on jo säädetty pakolliseksi useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saada rekisteri käyttöön viimeistään vuoden 2023 alkuun mennessä.
Ruokavirasto tulee kilpailuttamaan hankkeen etsiessään sopivaa tahoa viranomaista avustavaan rooliin. Lainsäädännön mukainen virallinen rekisterinpitäjä olisi kuitenkin Ruokavirasto.
Uudistus on tarkoitus ulottaa myöhemmin koskemaan myös kissoja.