Oulaistelaislähtöinen, Kokkolassa asuva Pentti Aho ammentaa elämäneväitä runoista ja näyttelemisestä. Yleensä aistimukset haluaa jakaa muiden kanssa ja Aho havaitsi epäkohdan, jonka halusi korjata.
–Tiettävästi käsissäni on ensimmäinen viittomakielinen runokirja Suomessa. Runokirja, johon kuuluu dvd, jossa Lähde-runokirjani runot on viitottu, tekstitetty ja lausuttu, Aho esittelee.
Lähde-runokirja koostuu 121 runosta, jotka kirjoittaja rinnastaa japanilaisiin tankarunoihin.
–Runot ovat sanaleikkejä, tekstit lyhyitä, osin koskettavia ja hauskojakin. Teos on kolmitasoinen, jossa runot, piirrokset ja valokuvat muodostavat oman kokonaisuuden. Jokainen lukija ja katsoja tulkitsee runot omalla uniikilla tavalla.
Ahon runot vaeltavat luonnossa, etenevät läpi vuodenaikojen ja tankamaisuudessaan lähentelevät aforismeja.
Ahon kokkolalainen ystävä Silva Belghiti on kuuro. Belghitin kautta Aho on tutustunut kuurojen arkeen. Suomessa kuuroja on noin 5 000 henkilöä. Aho pyysi Belghitiä mukaan viittomakielisen runokirjakokonaisuuden toteuttamiseen.
Silva Belghiti on ensimmäinen kuuro opiskelija Teatterikorkeakoulussa. Hän on myös opiskelija, joka vuosien tauon jälkeen pääsi suoraan näyttelijätaiteen maisterinopintoihin.
Vuonna 2014 Belghiti valmistui näyttelijätyön kolmivuotisesta koulutusohjelmasta Tukholmasta.
Ahon mielestä kokonaisuuden kannalta on tärkeintä, että runotekstit viittoo henkilö, joka tietää millaista kuurojen elämä on. Iso merkitys on myös siellä, että viittoja on näyttelijä.
–Silva valitsi runokirjasta dvd:lle viitottavat runot. Runoista valittiin noin puolet. Jätimme pois esimerkiksi nimiä sisältävät runot, koska niiden viittominen ei ole niin sanoisinko runollista.
Lähde runokirjan kuvitus ja taitto ovat Vaalan Säreisniemessä asuvan taiteilija Matti Haatajan käsialaa. Hänen kuvituksensa on samoin mukana dvd:llä.
Ahon runokirja ja dvd ovat omakustanteita. Kirjoitustyö on tehty hartiapankilla ja samoin levitystyö. Aho on sananmukaisesti kiertänyt kirjastoja ja paikkoja, joista hän olettaa löytävänsä sopivat kohdehenkilöt.
–Kirjastot ovat yksi etappi, josta kuurot voivat lainata runokirjan ja dvd:n. Tähän mennessä olen vienyt materiaalin Oulaisten, Ylivieskan ja Kokkolan kirjastoihin. Jaan materiaalia niin kauan kuin sitä riittää.
Aho löysi runot vuosikymmeniä sitten. Tekstit eivät syntyneet pelkästään yksin ollessa, hiljaisina hetkinä, vaan Aho hakeutui kotipaikkakuntansa kirjoittajapiiriin. Kirjoittajia ohjasi monille runoilijoille ja kirjoittajille tuttu oululainen kirjoittajaopettaja Pirkko Böhm-Sallamo.
Kouluttajana ja opettajana itsekin elämäntyönsä tehnyt Aho, nauttii yhteistyöstä kirjainten kanssa. Kirjaimista syntyy sanoja, sanoista lauseita, lauseista tekstikokonaisuuksia, joissa raja-aidat kaatuvat. Läsnä on tiukkaa faktaa ja vastaavasti ääretön fiktio. Aivan kuten on näyttämöllä, sillä Aho on myös harrastajanäyttelijä.
Soitto
ristihämähäkin
hälytyslanka laukoo
ja verkoissa soi heinäsirkan
viulu
viimeistä nokturnoa