Kolumni

Pieninä pa­la­si­na pa­rem­mak­si

Hyvinvointi on kuin palapeli. Kun palikat ovat oikein päin, ne sopivat saumattomasti yhteen.
Hyvinvointi on kuin palapeli. Kun palikat ovat oikein päin, ne sopivat saumattomasti yhteen.
Kuva: Laura Seppä

Nykymaailma kykenee tarkkailemaan ihmistä pitkin, poikin ja vinoittain. Tietoiset ja tiedostamattomat hetket saa halutessaan talteen. Näytölle saa pätkittynä unensa vaiheet, palautumisen pullonkaulat, päivän mittaan kertyneet askeleet ja stressikäyrät tunti tunnilta.

Onhan se tosi mielenkiintoista. Koukuttavaa. Vaikkei olisi sen kummempaa tavoitetta kuin mennä normiarkea päivästä toiseen. Yksi vilkaisu paljastaa vetelehtijän tai heittää valokeilaan onnistujan.

Käppyröitä tutkiva miettii, miksi meni niin kuin meni. Datasta voi tunnistaa omat valintansa ja tehdä päätelmiä. Sieltä saa myös mielihyvää. Itsensä voi ylittää jokaisena päivänä tai ainakin yrittää. Kaikkeen löytyy myös keskiarvo tai jonkin sortin viitearvo. Suhteutettuna niihin voi joko ruoskia tai kehua itseään.

Minä olen tarkkaillut itseäni teknisen vimpaimen avulla tämän kesän ajan. Mietin hankintaa pitkään. Ei ole tarvinnut katua. Oikein harmittaa, kun sen joutuu ottamaan välillä pois ranteesta latausta varten.

Jo pelkästään päivittäisten askelmäärien kertymisen ja niiden vaihtelun seuranta antaa itselle vinkkiä siitä, miten vapaa-aikansa kannattaisi käyttää. Kaikkiin ominaisuuksiin en ole ehtinyt vielä edes tutustua.

Erittäin mielenkiintoista on esimerkiksi stressitasojen vaihtelu. Mittari voi paukahtaa punaisen puolelle yllättävissäkin tilanteissa.

Kaikkein erikoisinta on kuitenkin se, että ihminen voi tuntea stressiä myös nukkuessaan. Nukkuminen on eräs tärkeimmistä palautumisen keinoista. Jos ihminen ei palaudu päivän rasituksista, hän ei jaksa.

Unen puutteen tai sen huonon laadun tuntee kehossaan kyllä ilman, että sitä tarvitsee mistään tarkistaa. Jutun juoni onkin siinä, mitä ihminen tekee silloin, kun ei nuku. Valveillaolohetket heijastuvat unien maailmaan ja toisinpäin.

Pienten, mutta merkityksellisten vivahteiden huomaaminen ja niiden vaikutuksen ymmärtäminen aivan omin päin ei ole välttämättä helppoa. Siinä tekniikka on oiva renki.

Ihminen on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Yksi asia vaikuttaa toiseen ja kolmanteen. Hyvinvointi on kuin palapeli. Kun palikat ovat oikein päin, ne sopivat saumattomasti yhteen. Kokonaisuutta voi rakentaa palasen kerrallaan.

Palapelin voi jättää myös tauolle, se kyllä odottaa kiltisti tekijäänsä. Sitten, kun intoa ja mielenkiintoa taas riittää, voi palasia kasailla lisää.

Kun älykkäät laitteet kulkevat rinnalla samaa matkaa, ne toimivat myös ihmisen muistina. Mennyttä voi palata tarkastelemaan milloin vain.