Raahen perustettiin syksyllä 2016 toimikunta keräämään varoja Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella vankileirillä menehtyneiden uutta muistomerkkiä varten.
Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunnassa on mukana yksityishenkilöitä sekä Raahen kaupungin ja seurakunnan edustajat.
Keräyksen suojelijana toimii Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.
Muistomerkin paljastaminen ja vainajien siunaaminen toteutetaan vappuna 2018. Muistolaatan paljastustilaisuus pidetään maanantaina iltapäivällä Raahen Porvari- ja Kauppakoululla. Puheen pitää kansanedustaja Katja Hänninen.
Raahen vankileirillä 1918 menehtyneiden muistomerkin paljastustilaisuus ja vainajien siunaamisen toimittavat Piispa Samuel Salmi ja kirkkoherra Tuomo Matala. Tämä tilaisuus pidetään Haaralan hautausmaalla tiistaina aamupäivällä.
Tilaisuuden jälkeen on juhla Raahesalissa, jossa juhlapuhujana on ministeri Kalevi Kivistö.
Raahen 1918 vankileirin muistomerkkitoimikunnan sihteeri Eija Turunen on koonnut sisällissodasta seuraavan koosteen:
"Sisällissodan murheellinen muisto Raahessa
Kevättalvella 1918 vasta itsenäistynyttä Suomea repi järkyttävä sota, niin kansalaissodaksi, sisällissodaksi kuin vapaussodaksikin kutsuttu raastava taistelu. Myös pieni, noin 4000 (neljäntuhannen) asukkaan Raahe sai osansa sodasta.
Taistelut sinänsä Raahessa kestivät helmikuun ensimmäisenä päivänä vain muutaman tunnin, mutta sen seurauksena paikallisia työväenyhdistyksen jäseniä vangittiin. Vangituksi tuli myös henkilöitä, jotka eivät olleet toiminnassaan mitään aktiiveja vaan olivat niin kutsutusti väärässä paikassa väärään aikaan.
Raahen suojeluskunta sai 16. maaliskuuta käskyn perustaa vankileiri kaupunkiin. Leirin paikaksi tuli Raahen Porvari- ja kauppakoulu, joka oli aiemmin talvella kärsinyt vaurioita tulipalossa eikä ollut koulukäytössä. Koulu muutettiin vankileiriksi, ikkunat laudoitettiin umpeen, luokkahuoneisiin tehtiin makuulavitsoja moneen kerrokseen. Raahessa vangitut siirrettiin leirille 1. huhtikuuta, heitä oli kuutisenkymmentä. Tampereen valtauksen jälkeen Raahen vankileirille kuljetettiin sieltä satoja vankeja. Enimmillään kauppakoulun vankileirillä oli 772 vankia. Leirin olot olivat surkeat, vangit kärsivät ahtaudesta, kylmästä, kosteudesta ja nälästä. Vankileirillä tarjottu ruoka oli aivan ala-arvoista, vangit söivät nälissään koulun pihalle versovaa ruohoa ja puiden silmuja. Raahelaisten vankien omaiset ja ystävät yrittivät salaa toimittaa syötävää leirille. Nälkiintymisestä johtuvat sairaudet alkoivat pian koitua vankien kohtaloksi. Vankeja menehtyi myös väkivaltaisuuksiin. Kohtalokkain kuukausi Raahen vankileirillä oli toukokuu, sen aikana menehtyi 88 vankia. Kaikkiaan Raahen vankileirillä kuoli eri arkistolähteiden mukaan 142 vankia, kaikki Tampereelta tuotuja. Vankileirillä olleiden mukaan menehtyneitä olisi ollut noin 170, mutta tuota lukua ei ole saatu varmistettua.
Leirillä kuolleet haudattiin Haaralan hautausmaalle joukkohautaan. Leirillä ollut raahelaismies kertoo, kuinka hän ja vankitoverinsa joutuivat keräämään yön aikana kuolleet, tekemään heille laudoista laatikoita, joilla vainajat vietiin hautausmaalle.
Suurin osa Raahen vankileirin vangeista siirrettiin kesäkuussa Tammisaaren vankileirille. Raaheen jäi kuitenkin vielä toistasataa vankia, osa niin heikkokuntoisia, etteivät he pystyneet omin voimin liikkumaan. Loputkin Raahen vangeista siirrettiin heinäkuun aikana joko Tammisaareen tai Ouluun. Raahen vankileiri lakkautettiin 1. elokuuta 1918.
Vuoden 1918 traagisiin tapahtumiin liittyy myös kuuden asepalveluksesta kieltäytyneen miehen teloitukset Raahessa 20. maaliskuuta 1918. Nuo kuusi miestä pakenivat Ruotsiin, mutta heidät palautettiin Raaheen kohtalokkain seurauksin. Miehistä viisi oli Pyhäjoelta: Oskari Kyllönen, Mikko Laakkonen, Otto Lehtioksa, Heikki Oksanen sekä Ilmari Saari. Kuudes teloitettu Oskari Jutila oli kotoisin Merijärveltä. Miehet haudattiin joukkohautaan Haaralan hautausmaalle. Kaupungin halki kouluun kulkeneet pojat kertoivat nähneensä vainajien arkut haudassa. Tuohon samaan hautaan haudattiin myös kevään ja kesän aikana Raahen vankileirin surkeissa, epäinhimillisissä olosuhteissa menehtyneet vangit. Raahen Työväenjärjestöt, Raahen kaupunki ja Raahen seurakunta pystyttivät paikalle muistomerkin vuonna 1951. Luonnonkivinen muistomerkki ja siihen hakatut tekstit ovat nyt kiireellisen kunnostuksen tarpeessa, samoin koko hauta-alue.
Kesän 1918 tapahtumista Raahessa ja kauppakoulun vankileiristä vaiettiin vuosikymmeniksi. Vuoden 1918 sisällissota jätti syvät arvet suomalaisten mieliin. Vuosisadan alussa vähäosaisempi väki alkoi vaatia oikeudenmukaisuutta, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, lyhyempää työpäivää, torpparilakia jne. Nuo kaikki lopulta saavutettiin, mutta kalliilla hinnalla.
Raahen perustettiin syksyllä 2016 toimikunta keräämään varoja Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella vankileirillä menehtyneiden uutta muistomerkkiä varten. Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunnassa on mukana yksityishenkilöitä sekä Raahen kaupungin ja seurakunnan edustajat. Keräyksen suojelijana toimii Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.
Haluamme osoittaa arvostuksemme ja kunnioituksemme noille vakaumuksensa puolesta kuolleille uudistamalla Haaralan hautausmaan muistomerkin ja ikuistaa siihen kaikkien haudassa lepäävien vainajien nimet. Muistomerkin paljastaminen ja vainajien siunaaminen toteutetaan vappuna 2018."