Pi­täi­si­kö huol­ta­jil­ta kysyä op­pi­lai­den oi­reh­ti­mi­ses­ta: Pään­sä­ryt on ehkä kui­tat­tu pie­nek­si asiaksi

Terveydenhoitaja Kati Häkki (etualalla) pohti, onko huoltajille tarvetta tehdä kyselyä oppilaiden oireista, kun koulukiinteistöistä on jo löydetty vikoja.
Terveydenhoitaja Kati Häkki (etualalla) pohti, onko huoltajille tarvetta tehdä kyselyä oppilaiden oireista, kun koulukiinteistöistä on jo löydetty vikoja.

Haapaveden koulujen kuntoa koskevassa keskustelutilaisuudessa maanantaina heräsi yleisössä kysymys huoltajien ottamisesta mukaan asiasta käytävään keskusteluun. Yleisöstä tiedusteltiin, olisiko huoltajia tarpeen lähestyä lasten oireisiin liittyen.

Oppilailla on esiintynyt erilaisia mahdollisesti sisäilmaongelmista johtuvia oireita, kuten päänsärkyä. Yleisöstä oltiin sitä mieltä, että oireet on voitu kodeissa kuitata pieniksi asioiksi.

–Olisi ollut toivottavaa, että vanhempia olisi kehotettu ottamaan yhteyttä, jos oireita on. Nyt on voinut olla ajatuksena, että mitäpä niille voidaan, eräs vanhempi kommentoi.

Kouluilla on tehty kuntokartoituksen yhteydessä käyttäjäkysely, mutta siihen on vastannut vain työntekijöitä, ei oppilaita. Terveydenhoitaja Kati Häkin mukaan kyselyn teko huoltajille voidaan ottaa esille, mutta samalla tulee pohtia, onko sille tarvetta.

–Nyt, kun kiinteistöistä on jo löydetty vikoja, niin onko se tarpeellista. Siitä täytyy keskustella, Häkki totesi.

Oireista on tullut tänä syksynä kertomaan hänen mukaansa viisi yläkoulun oppilasta. Häkki kertoo olleensa seitsemän vuoden aikana terveydenhoitajan työssään kahdesti sellaisessa tilanteessa, ettei opiskelu ole ollut oppilaalle mahdollista sisäilmaoireiden vuoksi.

–Kaksi oppilasta on lähtenyt Haapaveden lukiosta muualle lukioon, kun ei ole pystynyt siellä olemaan, Häkki toteaa.

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärven mukaan vajaa 10 yläkoulun ja lukion noin 50 opettajasta on kokenut jonkinlaisia oireita.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Pitkälä halusi tietää, miksei kouluista otettu sisäilmanäytteitä. Kuntokartoitusta tekemässä olleen Ville Kataisen mukaan toimeksiantona oli kuntokartoitus. Tarkoituksena oli tutkia sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Pääpainona oli selvittää rakennusten kunto.

Valtuutettu Helvi Järvenpää tiedusteli, puhdistetaanko ilmastointeja. Rakennustarkastaja ja kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen vastasi, että ilmastoinnit puhdistetaan lakisääteisesti. Ilmastointeja on myös säädetty.

–On haluttu varmistaa, etteivät epäpuhtaudet tulisi rakenteista. On koitettu tehdä, mitä on pystytty tekemään, ettei aiheuteta ylimääräistä kuormaa sisäilmaan, Hyvärinen totesi.

Rehtori Risto Klasila kysyi hapen riittävyydestä luokissa. Hän halusi tietää, minkä verran luokkaan on tultava ilmaa oppilasta kohden, jotta oppimisympäristö on turvallinen. Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Heikkilä antoi turvalliseksi haarukaksi neljästä kuuteen litraa ilmaa henkilöä kohden sekunnissa. Painovoimaisessa ilmastoinnissa riittävyys on kiinni luokan väkimäärästä.

–Kun ilma ei vaihdu tarpeeksi, hiilidioksidipitoisuus nousee ja aiheuttaa tunkkaista ilmaa. Koneellinen ilmastointi on tärkeää säätää niin, ettei se aiheuta ongelmia. Toki en tyrmää ikkunatuuletustakaan. Silläkin saadaan ilma vaihtumaan, Ville Katainen totesi.

Mainos
Pyhäjokiseudun pelit

Pelaa Pyhäjokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä