Poliisi hoksauttaa, että ikääntynyt on usein rikoksille helppo kohde. Huijauksia tehdään niin verkossa kuin ikäihmisten kotiovilla, kaupoissa, pankkiautomaatilla ja jopa palvelutaloissa. Huijauksella saatuja rahoja ei yleensä saada takaisin, joten paras keino välttyä vahingoilta on estää nämä rikokset ennakolta suojautumalla ja varautumalla.
Ikäihmisten tavoittaminen saattaa olla haastavaa, joten heidän läheisensä ja heidän kanssaan toimivat ovat rikosten ennalta estämisessä tärkeässä asemassa.
– On tärkeää, että kaikki ikäihmisten kanssa tekemisissä olevat tiedostavat turvallisuuteen liittyvät riskit ja osaavat toimia siten, että ikäihmiset eivät joutuisi huijausten ja muiden rikosten kohteeksi, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.
Huolehdi, opasta, pidä yhteyttä
Ikäihmisten lähellä olevien henkilöiden osuuden ikäihmisten suojaamisessa rikoksilta ja muulta hyväksikäytöltä voi Pöyhösen mukaan tiivistää kolmeen sanaan: huolehdi, opasta, pidä yhteyttä.
Kun keskustelet iäkkään henkilön kanssa tai vierailet hänen kodissaan, saatat huomata sellaisia seikkoja, jotka viittaavat erilaisiin huijauksiin. Hänen tilillään on outoja nostoja, hänen kotiinsa ilmestyy tavaroita, joita siellä ei ole ennen ollut. Hän saa usein postitse erilaisia avunpyyntö- ja rahankeräyskirjeitä tai puheluita tuntemattomilta ihmisiltä.
– Jos jokin asia vaikuttaa oudolta tai muuten huolestuttaa, asia kannattaa ottaa esille ikäihmisen kanssa. Ole siis rohkea ja kysy, huolehdi. Jos on viitteitä läheisväkivallasta, ilmoita tarvittaessa epäilystäsi poliisille tai tee niin sanottu huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaisille, Tuomas Pöyhönen sanoo.
Huoli-ilmoitus voidaan tehdä, jos vaikuttaa siltä, että henkilö ei pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
Entuudestaan tuntemattomien henkilöiden lisäksi myös lähipiiriin kuuluvat voivat käyttää hyväksi ikääntyneen ihmisen luottamusta.
Yhteydenpitoa sähköisesti ja nettishoppailua yhdessä
Maailma toimii valtaosin digitaalisesti, joten myös ikäihmisen on hallittava monia digitaalisia taitoja. Tässä lähipiiri voi olla suureksi avuksi ja opastaa esimeriksi tietokoneen ja älypuhelimen käyttöä.
– Digitaaliset taidot kyllä kehittyvät, kun niihin saa opastusta ja henkilö pitää niitä tarpeellisina.
Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi sähköisten lehtien lukeminen, automaattisesti avautuvien mainosten tunnistaminen, ponnahdusikkunoiden estäminen, sähköpostin roskapostisääntöjen luominen, viestien mukana tulevien linkkien ja liitteiden avaaminen tai avaamatta jättäminen ja pankkitunnusten käyttäminen.
– Tärkeää olisi myös oppia lukemaan nettitekstiä ja suhtautumaan siihen tarvittaessa myös kriittisesti, Pöyhönen korostaa.
Päivittäinen tekeminen luo varmuutta ja opettaa ikäihmisen käyttämään digilaitetta varmaotteisesti.
Kokeilemisen arvoista voisi olla myös yhteinen shoppailukierros internetin turvallisissa verkkokauppapaikoissa, joka päättyisi tuotteiden vertailun kautta osopäätökseen ja muutaman päivän päästä postipaketin noutamiseen yhdessä.
Yhteyttä voi pitää myös digitaalisesti. Jospa ensi keralla ei soitetakaan perinteisellä tavalla, vaan otetaan kuvayhteys tietokoneella tai puhelimella ja juodaan yhdessä kahvit mukavan jutustelun kera.
– Kun ikäihmisellä on käsitys digitaalisesta maailmasta, myös sitä kautta tehtävät huijauksia on paremmat mahdollisuudet välttää. Perusasiat kannattaa käydä usein läpi: poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa tai sähköpostilla pankkitunnuksia, Tuomas Pöyhönen korostaa.
Huijausten tekotavat muuttuvat nopeasti
Suomessa erilaisten poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten uhriksi joutuu vuosittain noin 200 000 ihmistä, joista noin 20 000 on yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmän kuuluu noin 1,2 miljoonaa ihmistä, joista noin 1,6 prosenttia joutuu rikoksen uhriksi.
– Prosenttiluku ei vaikuta kovin suurelta, mutta jokainen niistä noin 20 000 rikoksen uhriksi joutuneesta asianomistajasta on liikaa. Asianomistajista noin 9 000 joutuu törkeän varkauden, varkauden tai näpistyksen uhriksi, noin 3 000 tulee petetyksi kotiovella tai verkossa ja noin 1000 joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, Pöyhönen toteaa.
Pöyhönen kuitenkin muistuttaa, että huijausrikosten tilastoiminen ja tyypittely ovat hankalia, koska rikosten tekotavat ja tapahtumapaikat muuttuvat nopeasti.
Huijarit löytävät uhrinsa ikäihmisen arjen toiminnoissa
Rikolliset löytävät uhrinsa arjen toiminnoissa.
Esimerkiksi kauppa-asioilla tai pankkiautomaatilla viedään henkilön huomio pois ja anastetaan esimerkiksi lompakko, käteiset rahat tai maksukortti. Tai vastaavasti tunkeudutaan ikäihmisen asuntoon tekeytymällä kotipalveluhenkilöksi, vesimittarin lukijaksi, vesivahinkotarkastajaksi, koronasiivoojaksi, poliisiksi tai muuksi luotettavaksi toimijaksi.
Huijarit tavoittelevat ikäihmisten rahoja, arvotavaraa, pankkitunnuksia tai tulevat perimään tarkastuskäynnistä maksupäättelellä maksua.
– Mikäli asunnon ovelle ilmestyy henkilö, jota et tunne etkä odota ketään saapuvaksi eikä tapaamisesta ole etukäteen sovittu, pyydä hänet poistumaan paikalta ja soita hätänumeroon 112. Jos huijari onnistuu kuitenkin pääsemään asuntoon ja varastamaan pankkitunnukset tai pankkikortin, sulje se välittömästi soittamalla oman pankin sulkupalveluun ja soita pikaisesti hätänumeroon 112. Sulkupalvelun numero kannattaakin olla tallessa ja helposti saatavilla, Pöyhönen muistuttaa.
Myös verkossa huijareiden konstit ovat monenlaiset.
Rahaa ja henkilöllisyyksiä ei tavoitella vain murtautumalla erilaisiin tietojärjestelmiin, vaan tietoja kalastellaan ihmisiltä erilaisin tavoin. Tekovälineenä toimivat sähköposti, puhelut, tekstiviesti, ponnahdusikkunat, lukuisat internetin tuomat mahdollisuudet ja kauppapaikat tai niiden yhdistelmät.
– Tavoitteena tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä helposti ja halvoin lähes olemattomin kustannuksin. Laajoissa tietomurroissa tai huijauksissa tekojen taustalla on järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus, Pöyhönen sanoo.
Ohjeita rikoksilta suojautumiseen:
•Poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia.
•Poliisi ei pyydä jättämään arvo-omaisuuttasi haettavaksi.
•Oikealla poliisilla on virkamerkki, jonka hän esittää.
•Älä päästä asuntoosi henkilöä, jonka tarkoitusperää et tiedä.
•Suhtaudu terveellä epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin. Vetäydy tarvittaessa kauemmas.
•Suhtaudu aina epäilevästi tuntemattomien rahapyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa niitä takaisin.
•Hoida pankkiasiat verkossa, aina pankin verkkosivujen kautta.
•Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus. Myös huijausyrityksistä tulee ilmoittaa poliisille ja akuutissa tilanteessa hätäkeskukseen. Rikoksen uhreille on saatavilla palveluja muun muassa rikosuhripäivystyksestä.