Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on laskenut, että polttoaineveronkorotus nostaa kuljetuskustannuksia Suomessa lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä vastaa yli prosentin kustannusnousua kuorma- ja pakettiautoliikenteessä.
Tällä hetkellä kuljetusyritykset maksavat polttoaineveroa yli 700 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on alan liikevaihdosta 10 prosenttia. Tilanne asettaa suomalaiset kuljetusyritykset heikompaan asemaan verrattuna ulkomaisiin kilpailijoihin. Negatiivisia vaikutuksia koko kansantalouteen tulee vientiyritysten kilpailukyvyn heikkenemisestä.
– Kyllä veronkorotus herättää suurta ihmetystä ja ristiriitaisia ajatuksia, kun samaan aikaan puhutaan vientiteollisuuden tärkeästä merkityksestä Suomelle. Korona toi jo omat haasteensa, jotka vain kasvavat veronkorotuksen myötä. Haasteet tulevat nimenomaan meidän kaltaisellemme yritykselle, sillä meidän asiakkaamme eivät maksa tätä laskua. Meidän kohdallamme kulut nousevat kuusinumeroisen luvun verran, sillä kilpailutilanteesta johtuen meillä ei ole mahdollista korottaa hintoja, sanoo puunjalostusta harjoittavan Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi.
Polttoaineveron vaikutukset hintoihin näkyvät kuljetuksessa ja logistiikassa hyvin eri tavoin liiketoiminnan alasta riippuen. Posti Oy:n aluejohtajan Aila Orabin mukaan yleisesti kaupan ja teollisuuden alalla kuljetusta tarvitsevien asiakkaiden hinnoittelu perustuu kuljetettavaan matkaan ja lähetysten rahdituspainoon ja veloitettaviin hintoihin lisätään voimassa oleva polttoainelisä, mikä nyt nousee. Käytännössä vaikutus Pohjois-Suomessa on suurempi kuin muualla johtuen erityisen pitkistä etäisyyksistä ja ohuista tavaravirroista.
– Asiakkaidemme hinnat nousevat, mikä käytännössä tarkoittaa tuotteiden hintojen nousua kaikilla toimialoilla ja näin vaikuttaa suoraan merkittävästi kansainväliseen kilpailukykyymme erityisesti tässä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, kertoo Orabi.
Orabin mukaan liikennepolttoaineiden veronkiristykset tulisi toteuttaa osana suunnitelmallista liikenteen vero- ja maksu-uudistusta, johon liittyy myös hallitusohjelman kirjaus ammattibiodieselin käyttöönotosta.
– Tärkein asia on, että Suomen liikenneinfrastruktuuri nostetaan sellaiselle tasolle, että pystymme takaamaan elinkeinoelämän tarpeet, parantamaan liikenneturvallisuutta ja aidosti hyödyntämään digitalisaation mukanaan tuomia etuja ja mahdollisuuksia. Toiseksi tärkein asia on, että suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei heikennetä kansallisilla maksuilla, jotka nostavat logistiikan kokonaiskustannuksia.
Oulun Kauppakamarin palvelusektorin johtajan Maria Juurikan mukaan Marinin hallituksen tällä hetkellä poukkoileva energiapolitiikka voi pahimmillaan johtaa investointien siirtämiseen kilpailijamaihin, joissa yritysten toimintaympäristö on suotuisampi. Kotimaisen teollisuuden kannattavuus ja kilpailukyky on vaarassa, kun kilpailijamaat tukevat Suomea avokätisemmin kuljetuksia tai alentavat veroasteita.
– Monet Euroopan maat ovat kevään aikana sopineet mittavista veronalennuksista, joilla tavoitellaan yritysten kannattavuutta, kilpailukykyä ja investointihalukkuutta ja kuluttajien luottamusta talouteen. Tämä on täysin eri linja kuin Marinin hallituksella, joka on tehnyt päätöksen julkisen sektorin menolisäyksestä. Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentäminen vähentää yritysten mahdollisuuksia työllistää ja heikentää kuluttajien luottamusta talouteen, sanoo Maria Juurikka.
– Liikennepolttoaineiden veronkiristykset pitäisi tarkastella osana liikenteen vero- ja maksu-uudistusta. Polttoaineiden veronkorotuksia ei tulisi toteuttaa vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa irrallaan muista toimenpiteistä, korostaa Maria Juurikka.
