Turvetuotannosta poistunut Porkanneva siistitään ja kunnostetaan uuteen käyttöön. Vapo Oy:n omistama reilun 40 hehtaarin laajuinen alue sijaitsee Saviselän länsipuolella Kärsämäellä.
Porkannevalla on tuotettu turvetta kuutena kesänä. Sitä pantiin kuntoon turvetuotantoa varten vuosina 2008-2009. Jyrsinpolttoturvetta alueella tuotettiin vuosina 2010-2014 ja viimeksi vuonna 2018. Alue oli levossa vuodet 2015-2017.
Vapo haki aiemmin ympäristölupaan muutosta, mutta päättikin lopettaa turvetuotannon alueella. Parhaillaan on nähtävillä ympäristösuojelulain mukainen lupahakemus, joka koskee alueen jälkihoitotoimien vahvistamista ja ympäristöluvan raukeamista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää asiasta lausuntoja 4. syyskuuta mennessä.
Kärsämäen kunnalla ei ole huomautettavaa asiasta. Kunnanhallitus otti aiheeseen kantaa maanantaina.
Kun turvesuo on tullut tuotannossa päätepisteeseensä, se siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Tämä vaihe kestää yleensä noin kaksi vuotta.
Sinä aikana tarpeettomat rakenteet poistetaan alueelta, samoin jätteet. Alueella sijaitsevilla polttoaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla varmistetaan, ettei maaperässä ole sellaisia pilaantumia, joista aiheutuu haittaa tai merkittävää riskiä ympäristölle tai terveydelle. Pienet öljyläikät poistetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi niille kuuluvaan paikkaan. Jos alueella havaitaan laajoja öljylikaantumia, niiden puhdistustarpeen selvittää asiantuntija.
Porkannevan vesienkäsittely on hoidettu sarkaojien, laskeutusaltaan ja kasvillisuuskentän avulla. Kuivatusvedet on johdettu laskuojien kautta Vuohtojokeen, josta vesi virtaa Kärsämäenjoen kautta Pyhäjokeen.
Nevan kasvillisuuskentältä lähtevässä vedessä on todettu etenkin pienillä virtaamilla korkeita fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia. Lähtevän veden laatu ei ole vastannut yleistä vaatimustasoa, kun pitoisuuksia verrataan turvetuotannon ominaiskuormitusselvitykseen.
Nevalta syntyneet vesistöpäästöt ovat kokonaisuudessaan pienet tuotantoalueen pinta-alan ja alueelta lähtevän vähäisen vesimäärän vuoksi. Jälkihoitovaiheen päästöillä ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähialueen pintavesien käyttöön.
Jälkihoitovaiheen aikana tuotantoalueen vedet johdetaan olemassa olevalla tavalla. Nykyisten vesienkäsittelyrakenteiden kunnosta huolehditaan ja niiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päisteputket voidaan myöhemmin poistaa, jos se on tarpeellista alueen tulevan käytön tai tuotantoalueen poisluovutuksen vuoksi.
Vapo Oy kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Sen omistamaa aluetta käytetään todennäköisesti seuraavaksi peltoviljelyyn tai metsätaloudessa. Vuokra-alueiden osalta uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja.