Pro­fes­so­ri ja yli­lää­kä­ri Petri Le­hen­ka­ri ko­ro­na­ti­lan­tees­ta: Väestön osia ei pidä se­koit­taa

Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori ja ylilääkäri Petri Lehenkari arvioi, että korona voi parhaassa tapauksessa olla selätetty Suomessa jo juhannuksena.

Koronatestien määrä on tällä hetkellä kymmenkertainen verrattuna kevääseen. Korona leviää taas, mutta tällä kertaa riskiryhmät on suojattu paremmin, joten kuolleisuusluvut ovat pysyneet verrattain alhaalla. Petri Lehenkarin opettamat lääketieteen opiskelijat ovat käyneet läpi yli 60 000 korona-aiheista julkaisua. Taudista tiedetään paljon enemmän kuin keväällä, mutta paljon on vielä myös opittavaa.
Koronatestien määrä on tällä hetkellä kymmenkertainen verrattuna kevääseen. Korona leviää taas, mutta tällä kertaa riskiryhmät on suojattu paremmin, joten kuolleisuusluvut ovat pysyneet verrattain alhaalla.
Koronatestien määrä on tällä hetkellä kymmenkertainen verrattuna kevääseen. Korona leviää taas, mutta tällä kertaa riskiryhmät on suojattu paremmin, joten kuolleisuusluvut ovat pysyneet verrattain alhaalla.
Kuva: Vesa Joensuu

Koronaepidemia on kiihtymisvaiheessa ja uusien tartuntojen määrä kasvaa sekä Suomessa että muualla. Pohjois-Suomessa on päästy toistaiseksi vähemmällä. Näin kävi keväällä ja näin voi käydä myös nyt. Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori ja ylilääkäri Petri Lehenkarin mukaan pandemian kehittyminen riippuu paljon meistä itsestämme. Jos jokainen hoitaa roolinsa vastuullisesti, suurin sulkutoimiin tällä kertaa ole aihetta.

– Kaipaisin päättäjiltä täsmätoimia. Meillä on tieteellisiä julkaisuja ja niitä pitäisi osata soveltaa. Nyt jo tiedämme, että ainakin aikaisemmat koronavirukset inaktivoituvat 55 asteessa ja höyryssä, eli olisi hölmöä sulkea saunat. Ravintoloiden kohdalla tilanne on eri jos verrataan lounaspaikkoja ja yökerhoja. On eri asia käydä syömässä ravintolassa, jossa asiakaspaikat on puolitettu, kuin hillua humalassa ahtaalla yökerhon tanssilattialla ja huutaa kovaa soivan musiikin melussa vastapuolen korvaan.

Lehenkari korostaa, ettei Pohjois-Suomessa ole toistaiseksi ollut ainuttakaan virusaaltoa, ja jotta tilanne olisi yhtä hyvä myös jatkossa, tarvitaan niin sanottua turnauskestävyyttä varotoimien kanssa.

– Tämä ei kestä kymmentä vuotta, vaan oman arvioni mukaan pandemia on kahlattu läpi juhannukseen mennessä, jos rokotukset saadaan käyntiin loppukeväällä. Rokotteen kliiniset testit ovat jo pitkällä. Kun rokote on valmis ja levityksessä, saamme laumaimmuniteetin sen kautta – tai ainakin suojan riskiryhmille. Nyt jos päästämme viruksen leviämään, joudumme turvautumaan niin sanottuihin low-tech -keinoihin eli laajoihin sulkuihin.

Professori peräänkuuluttaa vastuullisuutta sekä kansanterveydellisistä että ihan itsekkäistä syistä. Jos pohjoissuomalainen väestö saa pidettyä viruksen kurissa, ei kenenkään tarvitse tinkiä omista harrastuksistaan.

– Minä ainakin haluan käydä pelaamassa sählyä ja uppopalloa, mies heittää.

Edes matkustamista ei välttämättä tarvitse rajoittaa, kunhan miettii ensiksi, että mihin ja millä menee, ja mitä kohteessa tekee.

– Lapin ruskaretket ovat hyvä esimerkki. En tuomitse ruskaretkiä, sillä luontopolulla ei koronaa ihan helpolla saa. Ruskaretkiin liittyy kuitenkin usein elementtejä, jotka ovat huomattavasti haitallisempia. Sitä puolta tulee välttää. Myös sählyn peluu omalla porukalla on ok, mutta sählyturnaus johon matkustetaan joka puolelta Suomea, ei ole ok. Väestön osia ei pidä nyt sekoittaa.

Hihastaan ei professori väittämiään ravistele. Lehenkarin opettamat lääketieteen opiskelijat ovat kahlanneet syksyn aikana suuren otoksen koronavirusta käsitteleviä julkaisuja. Koronaviruksesta tiedetään nyt paljon enemmän kuin eväällä. Esimerkiksi sen mitkä ovat vakavan virustaudin ilmentymät.

– Koronaan kuolleiden ruumiinavauslöydökset kertovat, että usein keuhkot ovat täyttyneet erityisellä tulehdusmateriaalilla. Kun tulehduksen säätely pettää, taudinkuva on paha. Tässä kohtaa D-vitamiinilla voi olla iso rooli. D-vitamiini säätelee tulehdusta ja saattaa selittää vuodenajan vaihtelusta johtuvia poikkeamia taudinkuvassa. Auringonvalon määrä vähenee syksyllä, joten jokaisen tulee huolehtia D-vitamiinin saannista.

Koronan kuolleisuusluvut ovat laskeneet, mitä selittää ihmisten käyttäytyminen. Koronaa sairastaa nyt eri väestönosa kuin keväällä. Riskiryhmät ja iäkkäät on suojattu tai he suojautuvat itse.

– Virus leviää nyt nuorten keskuudessa, mutta he eivät tähän tautiin kuole. Yksi taudinkuvaa heikentävä tekijä on myös se, että viruskuorma tartuntavaiheessa on nyt pienempi kun keväällä, koska ihmiset osaavat suojautua, pidetään sosiaalista etäisyyttä ja maskienkin käyttö on yleistymässä.

Yksi merkittävä, mutta tällä hetkellä auki jäänyt olettamus on se, että virus olisi muuttunut. Tällä hetkellä ei täydellisesti tiedetä mitä koronaviruksen kantoja Suomessa liikkuu, mutta virusten yleinen evoluutiopaine suosii kiltimpiä viruksia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kiistatonta todistusaineistoa, joka tukisi edellä mainittua evoluutio-olettamaa. Tästä Lehenkari moittii tutkijoita, koska viruksen genomia ei ole sekvennoitu, eli analysoitu tarpeeksi.

– Myös vasta-aineseulontaa pitäisi tehdä paljon enemmän. Nyt testaamme vain oireisia potilaita, eli väestöotanta on pieni. Nyt olisi järkevää valita tiettyjä ryhmiä, kuten vaikka vantaalaiset päiväkotilapset tai kaikki ”lääkiksen” opiskelijat. Heidät testaamalla saisimme selville paljonko koronaa sairastetaan tai on sairastettu tietämättä.