Vattenfall-puitesopimuksen kautta on haettavana rahoitusta vesistökunnostuksiin ja säännöstelyhaittoja vähentäville hankkeille. Puitesopimusalueen kunnat voivat tehdä vuodelle 2018 hanke-esityksiä syyskuun puoleenväliin mennessä. Puitesopimuksessa ovat osapuolina Vattenfall Oy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä 15 Pohjois-Pohjanmaan kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Siikajoki ja Siikalatva.
Vesitalousasiantuntija Susanna Juntunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että nyt haettavana oleva puitesopimuskausi on jatkoa edelliselle.
–Hankkeesta on vuosien varrella rahoitettu hyvin erilaisia hankkeita. Rahoitettavana on ollut rantojen kunnostusta, vesistöjen kunnostusta ja jopa vesistöihin liittyviä virkistyskäyttörakenteita.
Jatkossa ELY:llä on linjaus, että hankkeesta rahoitettaisiin ensisijaisesti suoraan vesistöön kohdistuvia kunnostushankkeita.
–Niitä ovat esimerkiksi joen tai järven kunnostukset. Vesistöjen lähellä olevat hankkeet eivät linjauksen mukaan ole ensisijaisia. Niiden edelle menevät valuma-alueiden hankkeet, jotka auttavat järveä pysymään kunnossa tai suoraan järveen kohdistuva hankkeet.
Koska hankerahoituksen raamit ovat rajalliset, hankkeella pystytään toteuttamaan pieniä ja keskisuuria hankkeita tai niiden osarahoituksia. Kunnostusten kohteet ovat olleet järviin, jokiin tai pienempiin vesistöihin kohdistuvia hankkeita.
Mukana olleita kohteita ovat olleet muun muassa Tiirosta Tervoon -hanke Pyhäjoella (osarahoitus), Järvelän järven kunnostussuunnitelma Raahessa, Venetpalon kävelysilta Kärsämäellä, Pyhäjoen rantojen kunnostaminen useana vuonna Oulaisissa taajaman kohdalla ja Haapavedellä on kunnostettu Vatjusjärveä niittämällä vesikasveja ja tekemällä ruoppauksia. Pusanojan kosteikko Raahessa on valuma-alueelle tehty vesiensuojelurakenteellinen alue, jolla käsitellään valuma-alueelle tulevat vedet, ennen kuin ne jatkavat alapuoliseen vesistöön.
–Tällä hetkellä meneillään on esimerkiksi Haapavedellä on Vatjusjärven hankkeeseen liittyen käynnissä oleva Kukkarosaaren ruoppaushanke. Raahessa on tehty Olkijokisuun ruoppaussuunnitelma, jonka toteutusta ei ole vielä tehty. Vihannissa on käynnissä Rantasenjärven turvelauttojen koepoistohanke, jossa kelluvaa turvelauttaa poistetaan menetelmällä, jota ei ole käytetty kovin paljon.
Rahoitettavista hankkeista päätetään syksyllä puitesopimuksen seurantaryhmän kokouksessa. Etusijalla ovat toteutushankkeet, joilla on jo valmiit suunnitelmat, mutta myös suunnitteluhankkeita voidaan rahoittaa, jos rahaa riittää.
–Hanke-esityksiä on tullut hyvin vaihtelevasti eri kunnista. Viime vuosina aktiivisimmin hanke-esityksiä ovat tehneet Raahe ja Haapajärvi. Joistakin alueen kunnista ei ole 2010-luvun jälkeen tullut yhtään hanke-esitystä. Toivomme esityksiä erityisesti niistä kunnista, joista niitä ei ole tullut koskaan tai niitä on tullut vähän. Merijärvi, Hailuoto ja Nivala eivät ilmeisesti ole löytäneet viime vuosina kohteita, joihin hankkeen tarjoamaa rahoitusta voisi käyttää.
Yhtenä syynä hankerahoituksen hakemisen vähyyteen Juntunen näkee kuntien resurssit.
–Hankkeen läpiviemiseen tarvitaan kuntien virkamiesten työaikaa ja lisäksi kuntarahoituksen osuus voi olla vaikuttava tekijä. Jos rahaa joudutaan ja halutaan laittaa toisenlaisiin kohteisiin, niin vesistöjen kunnostus saattaa jäädä toissijaiseksi. Myös tarve eri kunnissa vaihtelee suuresti. Sopivia kohteita ei välttämättä kaikissa kunnissa ole ja rahoitus sopii erityisen hyvin tietyille seuduille.
Juntunen rohkaisee kuntia hakemaan hankerahoitusta ja tekemään esityksiä. Vaikka summat eivät ole isoja, hanke voi olla kunnalle hyvin merkittävä.
–Joissakin kunnissa hankkeet ovat lähteneet liikkeelle siten, että asukkaat ovat esittäneet tarpeen kunnalle, ja kunnan virkamiehet ovat lähteneet viemään asiaa eteenpäin. Tarve on löytynyt paikallisten ihmisten keskuudesta, eikä kuntien virkamiesten miettimänä.
Juntunen toivoo, että kunnat tekevät paljon hyviä hanke-esityksiä.
–Viime vuosina karsintaa ei ole tarvinnut tehdä, vaan kaikki tarpeelliset ja puitteisiin sopivat hankkeet on pystytty rahoittamaan.
Vuoden 2018 hankkeet haettavana
Vattenfall jakaa vuosittain niin sanottua ympäristörahaa erilaisiin rantojen ja vesistöjen kunnostushankkeisiin Pohjois-Pohjanmaalla. Ympäristörahaa jaetaan vuosittain runsaat 84 000 euroa. ELY-keskuksen rahoitus 40 000 €. Kunnilta edellytetään 10–50 prosenttia omaa rahoitusosuutta. Ympäristörahan jaon taustalla on vuonna 1998 Vattenfallin tekemä Revon Sähkön kauppa, jossa Vattenfall antoi alueen kunnille sitoumuksen vuosittain jaettavasti ympäristörahasta. Tähän mennessä ympäristörahaa on jaettu yhteensä 1,3 milj. euroa. Hankkeita on ollut yhteensä 62.
Ympäristörahan käytöstä päätetään vuosittain seurantaryhmässä, jossa on jäseniä seutukunnista, Vattenfallilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus toimii myös rahoittajana suuressa osassa hankkeita. Vattenfall ympäristörahaa voidaan puitesopimuksen mukaisesti myöntää enintään puolet hankkeen kokonaiskustannuksista, ja loppurahoituksen tulee löytyä kunnilta ja mahdollisesti ELY-keskukselta sekä muilta yhteistyötahoilta. Puitesopimusalueen kunnat voivat tehdä vuodelle 2018 hanke-esityksiä syyskuun puoleen väliin mennessä. Rahoitettavista hankkeista päätetään syksyllä puitesopimuksen seurantaryhmän kokouksessa. Etusijalla ovat toteutushankkeet, joilla on jo valmiit suunnitelmat, mutta myös suunnitteluhankkeita voidaan rahoittaa, jos rahaa riittää.
