Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 6,5 prosenttia, eli 7,4 terawattituntia viime vuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 4 prosenttia, eli 3,9 terawattituntia ja energiaturpeen käyttö 24 prosenttia, eli 3,6 terawattituntia.
Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui metsäteollisuuden jätelienten kasvusta. Turpeen kysyntää selittävät poikkeuksellinen talvi 2017-2018, sähkön korkea hinta ja hyvä tuotantokesä. Kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista energiankulutusta koskevista tietoista sekä Luonnonvarakeskuksen julkaisemista puun energiakäyttöä koskevista tiedoista.
Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Energiaturpeen käyttö oli poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi myös korkeammalla tasolla kuin moneen vuoteen. Energiaturvetta siivittivät alkuvuoden kysyntäpiikki, kohonneet sähkön hinnat ja hyvä tuotantokesä.
– Vuosi 2018 oli kotimaisille polttoaineille erittäin vahva ja kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi viime vuonna leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Suomalainen metsäteollisuus kukoisti ja se näkyi kotimaisen puuenergian kasvuna. Energiaturpeella vuosi oli myös hyvä, mutta vuosi 2018 oli monella tapaa poikkeuksellinen. Pitkän aikavälin kehitysnäkymä energiaturpeella on laskeva, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka toteaa.
Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui lähes kokonaan metsäteollisuuden jätelienten eli mustalipeän käytön kasvusta, sillä kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli vuoden 2017 tasolla. Puupolttoaineiden käytön kasvu muodosti yli puolet uusiutuvan energian kasvusta Suomessa, sillä vesivoiman tuotanto oli vuotta 2017 alemmalla tasolla ja tuulivoima kasvoi 1,1 terawattituntia.
Metsähakkeen käyttö kasvoi noin 3 prosenttia viime vuonna, mutta käyttö oli edelleen alemmalla tasolla kuin 2012– 2014. Viime vuosina käyttö on polkenut paikallaan. Pitkä laskutrendi metsähakkeen käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa katkesi viime vuonna, kun nousua tuli 4 prosenttia. Erillisessä lämmöntuotannossa metsähakkeen käytön kasvutrendi jatkui viime vuonna ollen 2 prosenttia. Metsähakkeen raaka-aineista suuri kasvu nähtiin hakkuutähteiden käytössä, sillä niiden käyttö kasvoi 19 prosenttia. Pienpuun ja kantojen osuus puolestaan pieneni. Myös järeän runkopuun osuus hieman kasvoi.
Turpeen käytön kasvusta noin 70 prosenttia ajoittui ensimmäiseen vuosineljännekseen, jolloin puupolttoaineiden saatavuudessa oli hankalan talven jälkeen paikoin ongelmia. Myös puupolttoaineiden käyttö kokonaisuutena kuitenkin merkittävästi kasvoi nimenomaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmannen neljänneksen osuus turpeen käytön kasvusta oli 20 prosenttia. Kasvua tuki merkittävästi edellistä vuotta korkeammalla tasolla ollut sähkön hinta sekä tuotanto-olosuhteiltaan erittäin hyvä kesä.
Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 terawattituntiin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta, ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä sen sijaan kasvaa.
Suomen nettomääräinen energiantuonti kasvoi uusiutuvan ja kotimaisen energian käytön kasvusta huolimatta 4,1 miljardista eurosta 5,3 miljardiin euroon viime vuonna. Suurin lisäys johtui raakaöljyn tuonnin kallistumisesta.