Suomalaiseen juhannusperinteeseen ovat aina kuuluneet puut, erityisesti keskikesän maisemaan sopivat tuulessa heilahtelevat riippakoivut.
Puutarhaliitto ry haastaa suomalaiset istuttamaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi oman juhannuspuun, jonka juurella kokoonnutaan, grillaillaan, syödään, leikitellään ja tanssitaan seuraavien sadan vuoden aikana. Puun voi rekisteröidä oman pienen tarinansa kera sivuille www.puutarhaliitto.fi.
Koivu on kansallispuu
Rauduskoivu valittiin vuonna 1988 Suomen kansallispuuksi.
–Koivu on myös suomalaisessa kansanperinteessä pyhä puu. Erityisesti riippakoivu on tuttu romanttisen maiseman maamerkki niin järvien rannoilla kuin pihakoivuna. Juhannuspuuksi voi istuttaa myös taimistoissa varttuneita erikoiskoivuja kuten loimaan-, taalain-, visa-, pirkkalan-, pylväs- tai tuohikoivua. Kaikilla näillä on hiukan erilainen habitus ja luonne, kertoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Taulavuori suunnittelee istuttavansa suomalaisia pylväskoivuja omalle juhannuspaikalleen.
–Koivuja on hyödynnetty aina laajasti niin niiden mahlan, lehtien, tuohen kuin puuaineksen vuoksi. Juhannusjuhlissa koivu on mukana ovenpielissä, mahlajuomissa ja tietenkin saunan lauteilla tuomassa punan selkään ja aidon kesätuoksun juhannussaunaan.
Tähän mennessä Puutarhaliiton sivuille on rekisteröity 500 erilaista juhlapuun istutustapahtumaa. Laji- ja lajikevalikoima ovat monipuolisia. Suosikkipuiksi ovat nousseet kuuset ja pihdat. Istutustapahtumat voi kirjata Puutarhaliiton sivujen lisäksi instagrammiin #juhlavuodenpuu.
