Säteilyturvakeskus, STUK, avaa kuluvan syksyn aikana Pyhäjoelle uuden pisteen, jossa kerätään säteilytietoa.
Valtakunnallinen piste sijoittuu paloasemalle. Tiloissa tehdään parhaillaan muutostöitä.
– Lähimmät pisteet ovat tällä hetkellä Raahessa ja Kalajoella. Pyhäjoen piste ilmestyy kartalle heti, kun mittarit saadaan asennettua, ympäristön säteilyvalvonnasta ja valmiudesta vastaava Maarit Muikku sanoo.
Ydinvoimalapaikkakunnille sijoitettavat mittauspisteet seuraavat ulkoisen säteilyn määrää. Pyhäjoen mittari on yksi maamme tarkimmista mittareista, joilla voidaan myös tunnistaa aine, minkä vuoksi mahdolliset säteilyarvot nousevat.
Kun asetetut raja-arvot ylittyvät, mittauspisteestä lähtee hälytys säteilyturvakeskuksen lisäksi hätäkeskuskeen ja Ilmatieteen laitokselle.
Muikku vieraili Pyhäjoella tiistaina yhdessä STUKin virkamiehistön kanssa. He tutustuivat Hanhikiven ydinvoimala-alueeseen, mutta järjestivät myös yleisötapaamisen, jossa kuntalaiset saivat kysellä ajankohtaisista asioista.
Hanhikivi1 -hankkeessa valvonnasta vastaava Janne Nevalainen kertoo STUKin odottavan yhä paljon aineistoa Fennovoimalta.
– 90 prosenttia vielä varsinaisesta aineistosta uupuu, hän ynnää.
Toimettomana Säteilyturvakeskuksessa ei silti olla. Valtakunnan muut ydinvoimala-asiat vaativat järjestelyitä. Fennovoiman kanssa palavereita on useita viikossa. Nevalainen sanoo viimeaikaisten tarkistuksien tuoneen esille kohtia, joihin Fennovoimalta halutaan lisäselvityksiä.
– Suomessa on esimerkiksi sellaiset vaatimukset, että pitää olla suunnitelma mahdollisten vakavien reaktorionnettomuuksien hallitsemiseen. Tämä asia ei ollut vielä keväällä kunnossa, hän konkretisoi.
Nevalainen korostaa suunnittelun ja analysoinnin huolellisuutta. Hän painottaa, että suunnitelmien tulee olla sellaisia, jotka on mietitty nimenomaan Hanhikiven alueen maaperä huomioonottaen.
– Siitä halusimme vielä tarkennuksia, kuinka nämä suunnitelmat on viety työprosesseihin, Nevalainen jatkaa.
Maaperätutkimuksissa havaittu ruhjealue esimerkiksi on sellainen, josta tehdään nyt vaadittavia, geologisia jatkotutkimuksia.
Pyhäjokinen Matti Pahkala on kasvanut ydinvoimalahankkeen kanssa vaihe vaiheelta ja käänne käänteeltä. Seitsemän vuotta sitten tullut päätös siitä, että ydinvoimala sijoittuu kotikuntaan, tuntuu edelleen oikealta ja mukavalta. STUKin vierailijoiden kertomukset siitä, miten rakentamisajan ja laitossijoittumisen turvallisuutta seurataan jo suunnitteluvaiheessa, saa Pahkalalta kiitosta.
– On hyvä muistaa, minkä mittaluokan asioiden kanssa tässä ollaan tekemisissä. Jo alkuvaiheessa sanottiin, että luvitusvaiheessa menee aikaa. Vuosi on minimiaika, yleensä se on asioiden kohdalla parista kolmeen vuotta, hän pohtii.
Säteilyturvakeskuksen vierailua Pyhäjoella ja kuntalaisten kohtaamista Pahkala pitää hyvänä.
– Se herättää luottamusta, kun tullaan toimistoista ulos kertomaan, mitä on tehty. He tekevät juuri sitä työtä, jota varten he ovat. Se ei herättäisi luottamusta, jos sanottaisiin vain, että ”kaikki on hyvin”, Pahkala painottaa.
Hankevuosien alussa hän muistaa kuulleensa lauseen, ”ettei mikään ole valmista ennen kuin kaikki on valmista”. Nyt eletään sitä vaihetta.
– Vielä on monta pakettiautokuormallista Fennovoimalla mappeja toimitettavana, mutta uskon hankkeeseen, hän painottaa.
Keskustelut ydinvoima-asioista kuntalaisten kanssa ovat kaupan kassajonoissa vähentyneet. Aina silloin tällöin Pahkalan kanssa jäädään spekuloimaan tilanteista.
– Asia on arkipäiväistynyt Pyhäjoella, hän sanoo.
Fennovoiman laitosalueella järjestämät yleisöpäivät avaavat Pahkalan mukaan suurelle yleisölle hankkeen laajuutta.
– Itsekin yllätyn aina, että kuinka suurta kaikki on, hän sanoo.