Lähituotanto nousi keskeisimmäksi puheenaiheeksi Pyhäjoen kunnanvaltuustossa. Asian päätöspöytään petasi keskustavaltuutettu ja MTK Pyhäjoen puheenjohtaja Ari Pirkola. Hän vertasi, että maatalous on edelleen Pyhäjoella merkittävä elinkeino, vaikka maatilojen määrä on laskussa alueella ja koko maassa. Vuonna 1995 maatiloja oli 8 206 maatilaa ja vuonna 2012 enää 5 047.
–Vastaavasti Pyhäjoella maatalousyritysten määrä oli vielä 2010 120 ja viime vuonna 99. Vaikka yritysten määrä on vähentynyt, niin viljellyn pinta-alan määrä on kasvanut, eikä eläinmäärissäkään ole merkittävää vähennystä. Tämä kertoo, että toimivat tilat ovat elinvoimaisia ja kehittyviä, Pirkola vertasi.
–Kuntapäättäjä vaikuttaa meille kaikille tärkeisiin asioihin. Tavoitteena on, että myös Pyhäjoen kunta hankkisi nykyistä enemmän lähiruokaa, energiaa ja palveluja kuntalaisten omista yrityksistä sekä ottaisi päätöksissään huomioon ympäristöarvot ja maaseudun kehittämisen.
Kunnanjohtaja Matti Soronen päivitti, että hankinnat ovat kiinni massahankinnoissa hankintarenkaiden kautta. Hän totesi, että ainoa vaihtoehto on irrottautua hankintarenkaasta joidenkin tuotteiden kohdalla.
–Julkista puolta ei voi syyttää, vaan jokaisen on katsottava peiliin. Jokainen suomalainen kuluttaja voi omilla valinnoilla vaikuttaa kotimaisen lähiruuan menekkiin, ja olla ostamatta ulkomaisia tuotteita, Raino Peltoniemi (kok.) vakuutti.
Toni Grekula (kesk.) harmitteli, että nykykilpailutus suosii pelkästään suuria tuottajia ja sulkee automaattisesti pois paikallistuottajat.
–Kerrannaisvaikutuksia ei voi unohtaa. Kun koululle hankitaan tuotteita isoilta ketjuilta, ne helposti valitaan tuttuina tuotteina kaupasta myös kotiin, Grekula muistutti ja korosti, että valtuutettujen hankinnat tehdään ei omalla vaan kuntalaisten yhteisillä euroilla.
Jaakko Jukkola (valitsijayhdistys) puolestaan myönsi, että päätösvalta ja -vapaus on luovutettu EU:n mukana muihin käsiin, myös tuote- ja palveluhankinnoissa.
–Olen tuonut esille monet kerrat tätä epäkohtaa. Yksistään sekin on jo käsittämätöntä, että lapsille juotetaan kunnan päiväkodeissa ja kouluissa kurria, teollisuusjätettä, eikä sitäkään epäkohtaa ole saatu korjattua. Päätösvaltaa ei saada takaisin omiin käsiin ennen kuin EU:sta erotaan.
18 maidontuotantoon erikoistunutta tilaa tuotti 4 721 779 litraa maitoa, joka vastaa 4,7 miljoonaa maitopurkkia.
Naudanlihaa tuotettiin noin 84 000 kiloa ja sianlihaa yli 1,5 miljoonaa kiloa. Pyhäjoelta kauppoihin toimitettiin yli 40 000 joulukinkkua.
5 tuhannen hehtaarin viljelyalalla viljellään rehuohraa, kauraa ja rehunurmea. Viljelysalalla kasvatettiin myös perunaa, kuminaa, härkäpapua ja ruokohelpiä.