Pyhäjoen vuoden 2018 arviointikertomus osoittaa, että Pyhäjoki valmistautuu sitkeästi Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen rakentamisen käynnistymiseen ja lopullisia päätöksiä hankkeesta odotetaan toivoa täynnä. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi arviointikertomuksen ilman keskusteluja keskiviikkoisessa kokouksessaan.
Asukasmäärä on silti edelleen laskusuunnassa, ja kuntakonsernin velkaantuneisuus on kasvanut, kun isoja hankkeita ja investointeja on jouduttu käynnistämään.
Tarkastuslautakunnan mukaan sekä kuntalaisten ja henkilöstön tyytyväisyyttä on seurattava, sillä kunnan henkilöstön sairastavuus on noussut.
– Sellainen tuntuma on, että sairastavuus on nyt kääntynyt laskuun Saaren koulun väistötilojen ansiosta, huomauttaa kunnanjohtaja Matti Soronen.
Työttömyys on laskussa ja tilanne on keskimääräistä parempi kuin maakunnassa ja koko maassa. Työttömien osuus työvoimasta oli 2018 Pyhäjoella 8,0. Pohjois-Pohjanmaalla 10,8 ja koko maassa 9,7 prosenttia.
Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota Jokikartanon hoitajamitoitukseen. Siihen kunnanhallitus on vastannut, että asia on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vastuulla. Jokikartanon tilojen turvallisuudesta aja ajanmukaisuudesta vastaan kunnan tekninen toimi.
Varhaiskasvatuksessa kaikki tavoitteet eivät toteutuneet. Hoitopäiväkohtaiset kustannukset ja henkilöstökulut kasvoivat. Toimiala on onnistunut vastaamaan perheiden muuttuviin tarpeisiin työvuorojen osalta. Haasteena pidetään erityisvarhaiskasvatusta sekä pätevän varhaiskasvatuksen opettajien saantia sekä edelleen vuorohoitoa.
Teknisen toimen osalta tarkastuslautakunta puuttui siihen, ettei kehityskeskusteluja ole käyty kattavasti. Sorosen mukaan kyse on pienistä puutteista, mutta kun mittarina ollut 100 prosenttia, se ei ole täyttynyt. Rakennusvalvonnan tulot ovat alittunee, koska valvottavaa ei nähtävästi ole ollut.
Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat Pyhäjoella vertailukuntia, maakuntaa ja Manner-Suomea korkeammat. Se johtuu Sorosen mukaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen laskutusperusteiden muuttamisesta. Asukasperusteisen laskutuksen sijaan käytetään myös riskiarviointia. Se on nostanut paitsi Pyhäjoen myös Raahen kuluja huomattavasti.
Positiivista on ollut lämpölaitoksen positiivinen tulos.
Investointeja oli 3,2 miljoonaa euroa, eli noin 1000 euroa asukasta kohden. Se on 70 prosenttia enemmän kuin keskimäärin.
