Periaatepäätös Pyhäjokitalosta tehtiin valtuuston puheenjohtaja Risto Kittilän mukaan kaksi vuotta sitten juhlakokouksessa. Edelleenkin ollaan aiesopimusvaiheessa. Lopulliset päätökset talosta on vielä tekemättä.
Kunnanjohtaja Matti Soronen sanoi, että kunta on YIT:n ja Fennovoiman tavoin investoinut 50 0000 euroa suunnitteluun. Hankkeen alustava kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.
–Pyhäjoen kunnan taloutta ei ole tarkoitus vaarantaa tällä hankkeella, hän painotti.
Seuraava etappi olisi hankesopimus ja seuraavana investointi. Talon rakentamista on ajoitettu vuodelle 2020.
Pyhäjokitalon suunnitelmia esiteltiin Pyhäjoella torstaina. Eniten pyhäjokiset vierastivat 8. kerrokseen asti nousevaa tornia, jonka ylimmästä kerroksen kahvilasta pääsisi katselemaan koko Pyhäjoen maisemaa merelle ja Hanhikivelle asti.
Heli Kittilän mielestä Pyhäjokitalosta ei saa tehdä korkeampaa kuin kirkko. Samaa mieltä oli moni muukin. Kirkontorni on 35 metriä korkea, ja Pyhäjokitalon ylin osa olisi noin 24 metrin korkeudessa. Hän esitti tornin mataloittamista kahdella kerroksella ja rakentamista enemmän maata myöten.
Yleisö miettii myös sitä, tuleeko virkistysuimalasta liian kallis kuluerä kunnalle.
Sorosen mukaan valtionavun saamiskesi uimalaan tulisi 25-metrinen ja 4-ratainen uima-allas, lisäksi valtionapu edellyttäisi monitoimiallasta ja lasten allasta. Sorosen kanta on, että uimala ei tulisi kunnan kontolle, vaan sen toiminnasta vastaisi ulkopuolinen yrittäjä.
Kunnan palveluista Pyhäjokitaloon siirtyisi kirjasto, joka saisi muuton myötä lisää tilaa, mutta enemmän myös toiminnallisia mahdollisuuksia. Nykyisessä kirjastossa on neliöitä 360. Pyhäjokitalossa kirjasto saisi 430 neliötä sekä lisäksi 790 neliön monitoimiaulan hoitoonsa.
Vanhalle kirjastolle voisi olla Sorosen mukaan käyttöä esimerkiksi esikouluna tai päivähoitopaikkana.
Asiantuntija Juha Nurmi Fennovoimalta kertoi vierailukeskukseen näyttelytilaan tulevan uusinta digitaalista tekniikkaa, 3D-mallinnoksia ja niin hyviä esityksiä, että vieraat pääsevät hyvin selville, mitä ydinvoimalassa tapahtuu. Itse ydinvoimalaan vierailijoita ei turvallisuusmääräysten perusteella päästetä.
Nurmi huomautti, että Fennovoimalla on 300 työntekijää, jotka siirtyvät jollakin aikajänteellä töihin Pyhäjoelle. Minne he menevät asumaan, riippuu kunkin työntekijän tarpeista ja tilanteista.
–Uskoisin, että alkuvaiheessa osalla perhe jää vielä Etelä-Suomeen. Siinä mielessä pienemmät hyvät asunnot ovat tarpeen, hän viittasi Pyhäjokitaloon suunnitelluihin huoneistoihin.
Nurmen mukaa Fennovoiman operaattoriset kokoustilat ovat Hanhikivenniemellä, mutta Pyhäjoen keskustassa kokoonnuttaisiin silloin, kun halutaan työympäristöstä irti.
YIT suunnittelee taloon suites-asuntoja lyhytaikaista tai pitempiaikaista asumista varten. Valmiiksi kalustetut ja sisustetut huoneistot sopisivat esimerkiksi työkeikkaa Pyhäjoella tekeville.
Halukasta hotelliyrittäjää ei paikalle ole toistaiseksi löytynyt.
Matti Sorosen mukaan Pyhäjoella on pula korkeatasoisista majoituspaikoista. Vieraat lähtevät yöksi Kalajoelle tai Raaheen. Tämä on tullut eteen monta kerta isojen kokousten järjestelyissä.
Keskustelua aiheutti se, miten kaikki toiminnat saadaan kohtuullisen ahtaalle joen ja Vanhantien väliselle tontille mahtumaan ja liikennöinti sujumaan turvallisesti.
Kaavoittajan edustaja arkkitehti SAFA Minna Lehtonen kertoi, että kevyenliikenteenväylä on piirretty joen varten, mutta kevyt liikenne kulkisi myös piha-alueen läpi. Miten linja-autoliikenne kulkisi ja riittävätkö P-paikat, sekin aiheutti kysymyksiä.
Liikennöitsijä Toni Grekula huomautti, että bussien pitää mahtua talon omalle P-alueelle. Antero Suni oli vailla kevyen liikenteen väylien rakentamista 8-tien varteen. 8-tie on kuitenkin valtion ja ely-keskuksen vastuulla.
Lehtosen mukaan suunnittelussa on huomioitu vastapäinen torialue ja erityisesti jokimaisema. Myös joen tulviminen on otettu huomioon, ja tonttia tultaisiinkin korottamaan nykyisestä.
Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen Hannu Tuomelan mukaan Pyhäjokitalosta on tulossa todella hieno kokonaisuus, joka hyödyntää kaunista jokimaisemaa, siltaa ja Vanhaatietä.
Vaikka talosta on tulossa moderni, monikulmainen ja useasta eri palikoista koostuva kokonaisuus, sen halutaan kestävän aikaa ja olevan ilmeeltään ajaton. Joka tapauksessa siitä tulee keskustaajaman maamerkki.
Talon pääsisäänkäynti tulee Vanhantien puolelta, jossa sisäänkäynti erottuu hyvin. Alakerroksen tiloissa on sali, jonka muotoa ja käyttötarkoitusta vielä mietitään. Se voisi olla juhlasali, urheilusali tai molempia.
Alakerroksessa on myös uimala ja kirjasto. Kirjaston välittömässä yhteydessä ovat aulapalvelut ja monipuoliset oleskelutilat sekä keittiö.
Uimalasta olisi näkymä joelle, samoin aulatiloista.
Toiseen kerrokseen tulisi Fennovoiman vierailukeskus, työtiloja sekä auditorio, joka voisi toimia myös elokuvasalina.
Kolmannessa kerroksessa olisi majoitustiloja sekä huoltotiloja. Myös torniosan 4—7 kerrokset olisivat parvekkeellisia majoitustiloja. Ylimmässä, 8. kerroksessa olisi kahvila-ravintola sekä näköalatasanne.