Raahe ja Py­hä­jo­ki uusia puu­tiais­ai­vo­tu­leh­duk­sen ris­kia­luei­ta: THL suo­sit­te­lee oma­kus­tan­tei­sen ro­kot­teen ot­ta­mis­ta

THL seuraa puutiaisaivotulehduksen tapausmääriä tartuntatautirekisteristä. Hyvinvointialue haastattelee sairastuneet ja THL katsoo missä asiakas on todennäköisimmin saanut tartunnan. Näistä tiedoista lasketaan ilmaantuvuus: viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla suhteessa 100 000 asukasta kohden. Tässä huomioidaan arvioidun alueen tapaus- ja väestömäärät.

Jos luku on yli 15 viiden vuoden seurantajaksolla 100 000 asukasta kohden, alue on pyritty lisäämään rokotusohjelmaan jos muutkin kriteerit täyttyvät.

– Raahen ilmaantuvuusluku on 4,1 viiden vuoden alueella eli se on aika pieni, ainakin tällä hetkellä. Lisäksi tartuntatapahtumissa pitää olla nähtävissä jonkinlainen nouseva trendi, Koivisto sanoo.

Suurin ilmaantuvuus seurantajaksolla 2021–2025 oli jo ennestään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvilla alueilla Kustavissa (75,2/100 000), Paraisilla (48,4/100 000) ja Ahvenanmaalla (35,7/100 000). Korkea ilmaantuvuus kertoo siitä, että rokotuskattavuus ei ole alueilla riittävä.

THL on antanut rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille, joilla suositellaan ottamaan rokote omakustanteisesti, jos liikkuu paljon luonnossa ja viheralueilla. Näillä alueilla riski sairastua puutiaisaivotulehdukseen on kohonnut, joskaan ei niin korkeaksi kuin kansallisen rokotusohjelman alueilla.

Uusia riskialueita omakustanteisen rokotteen ottamiselle ovat Raahe, Pyhäjoki, Helsingin Santahaminan, Östersundomin, Malminkartanon ja Viikin postinumeroalueet, Kuopion Kettulanlahden, Särkiniemen ja Puijonlaakson postinumeroalueet sekä Liminka.

– TBE on kaksivaiheinen tauti. Ensimmäisessä vaiheessa oireet ovat hyvin lievät ja silloin ei hakeuduta terveydenhoitoon. Toisessa vaiheessa oireet ovat yleensä niin voimakkaita, että sairaalahoitoon hakeudutaan. Siellä otetaan vasta-ainenäytteet, jotka laboratoriot kirjaavat tartuntatautirekisteriin ja hyvinvointialue tekee haastattelun. Kyselemme haastattelujen perään joten kenenkään, jolta näytteet on otettu, ei pitäisi jäädä pois, Koivisto sanoo.

Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa.

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät ovat olleet kasvussa jo kymmenen vuoden ajan. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa osaltaan punkkien ja niiden levittämien tautien yleisyyteen.

Ajalla 1.10.2024–30.9.2025 uusia tapauksia raportoitiin THL:n tartuntatautirekisteriin 228. Edellisellä seurantajaksolla tapauksia todettiin 201. Vuonna 2023 puutiaisaivotulehduksen seurantakausi oli vain yhdeksän kuukautta, jolloin tapauksia todettiin 160.

THL:n arvioinnissa uusia puutiaisaivotulehdustapauksia tarkastellaan vuoden ajalta lokakuun alusta seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Tällöin uusi rokotussuositus ehditään julkaista tammikuussa, ja rokotukset uusilla alueilla voidaan aloittaa riittävän ajoissa ennen puutiaisten aktivoitumista keväällä.

Puutiaisaivotulehdus (puutiaisaivokuume, TBE; engl. Tick Borne Encephalitis) on punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti. Kaikki punkit eivät kuitenkaan kanna virusta, ja sen esiintyminen on Suomessa alueellista. Keskimäärin noin 1–2 prosenttia riskialueiden punkeista kantaa tätä virusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi kansallista rokotusohjelmaa vuosittain tartuntatautirekisteriin raportoitujen uusien puutiaisaivotulehdustapausten ja sairastuneiden haastattelujen perusteella, ja laajentaa tarvittaessa riskialueita, joissa TBE-rokotuksia tarjotaan.

Kansallisen rokotusohjelman perussarjan TBE-rokotukset ovat maksuttomia. Rokotteen saavat kaikki yli kolmevuotiaat alueella vakituisesti asuvat sekä henkilöt, jotka oleskelevat pitkäaikaisesti näillä riskialueilla, kuten pitkäaikaiset loma-asukkaat.