Raahen kau­pun­ki mukana: Ran­ni­kon ja saa­ris­ton luontoa hoi­de­taan laa­jas­sa EU-hank­kees­sa

Vanha haapa ja retkeilijöitä Etelä-Konneveden kansallispuistossa, joka on liito-oravan asuinympäristöä. Kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella.
Vanha haapa ja retkeilijöitä Etelä-Konneveden kansallispuistossa, joka on liito-oravan asuinympäristöä. Kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella.
Kuva: Maija Mikkola/Metsähallitus

Nyt alkavassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä, kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita. Alueita kunnostamalla parannetaan muun muassa apolloperhosen ja erakkokuoriaisen elinoloja sekä poistetaan haitallista kurtturuusua.

– Tavoitteena on luoda toimiva elinympäristöjen verkosto, jossa uhanalaiset lajit siirtyvät kohteelta toiselle ja niiden elinolosuhteet paranevat. Kunnostamme ympäristöjä ja täydennämme verkostoa uusilla, parhaisiin kohtiin sijoitetuilla hoitokohteilla. Esimerkiksi perhoselle riittävä määrä hyväkuntoisia ketolaikkuja täytyy löytyä muutaman kilometrin etäisyydeltä, kertoo projektipäällikkö Hanna-Leena Keskinen Metsähallituksesta.

Kunnostettavia alueita on kahdeksan Suomenlahdelta Perämerelle, mm. Saaristomeren, Selkämeren ja Perämeren kansallispuistoissa.

Vaikka kohteet sijaitsevat saariston saarilla ja luodoilla, näkyy hanke myös vierassatamissa ja yhteysaluksissa, joissa informaationäytöillä kerrotaan rannikon luonnosta ja sen hoidosta. Tapahtumapäivinä yleisö pääsee tutustumaan hoitokohteisiin sekä Seilin saarelle rakennetaan tiede- ja luontopolku.

Metsähallituksen luontopalvelujen koordinoiman hankkeen budjetti on 8,7 miljoonaa euroa. Kumppaneina on Raahen, Rauman, Turun ja Tallinnan kaupungit. Turun yliopiston kanssa kehitetään saariston hoidon seurantoja ja Viron ympäristöhallinto vastaa kolmen Natura-alueen hoidosta Virossa.

Hanke on suunniteltu kustannustehokkaaksi siten, että hoitotoimet hyödyttävät mahdollisimman monia lajeja saariston vaikeakulkuisella alueella.

– Tarkasta rahoitussuunnittelusta kertoo myös se, että jokaista Metsähallituksen sijoittamaa euroa kohti EU antaa puolitoista euroa lisää rannikon luonnonhoitotoimiin. Näin pystymme keskittymään hoitoon suunnittelusta aina jatkohoitoon saakka.

Lisäksi hanke työllistää saariston yrittäjiä, muun muassa urakoitsijoita ja erilaisia palveluntarjoajia.

Hankkeessa on isossa roolissa vapaaehtoistyö, joissa pääkumppanina on Suomen WWF. Lisäksi etsitään paikallisia uusia toimijoita yhdistysyhteistyöhön. Vapaaehtoistyössä tartutaan erityisesti vieraslajeihin. Saaristomeren kurtturuusuongelmaa vähennetään ja Turun Ruissaloon tehdään kattava vieraslajien torjuntasuunnitelma.

Mainos
Pyhäjokiseudun pelit

Pelaa Pyhäjokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä