Rahan lainaaminen ei koskaan ole ilmaista, mutta sen ei tarvitse olla päätä huimaavan kallista. Rahamarkkinoilla on perinteisten pankkien rinnalla useita erilaisia yrityksiä, jotka tarjoavat rahallista apua tavallisen tallaajan tueksi. Kun valitsee lainakumppaninsa oikein, ei maksa liikaa.
Lakiuudistus, joka tulee voimaan 1.9.2019, rajoittaa lainoista laskutettavia kuluja entisestään ja rahan lainaaminen tulee aikaisempaa edullisemmaksi. Toki se tarkoittaa samalla myös sitä, että todennäköisesti liikkeellä olevan lainatun rahan määrä vähenee.
Lainatun rahan kulut
Lainasta syntyy aina kuluja ja lainojen kuluja kannattaa tietenkin aina vertailla ennen kuin valitsee, mistä rahan lainaaminen on kannattavinta.
Tyypillisiä lainaan liittyviä kuluja ovat:
nimelliskorko
lainan perustamis- tai avauspalkkio
tilinhoitokulut
muut kulut, joita voi olla esimerkiksi osamaksusta johtuva lisä tai muu maksullinen lisäpalvelu (esimerkiksi maksuvapaa tai lyhennysvapaa kuukausi)
Näistä muodostuu monimutkaisen laskentakaavion avulla lainan todellinen vuosikorko, joka on erittäin hyvä arvo lainojen vertailussa. Todelliseen vuosikorkoon jokaisen lainanmyöntäjän pitäisi laskea kaikki lainan todelliset kulut, korot ja maksuaika.
Mikäli maksuaika on hyvin lyhyt, todellinen vuosikorko ei tietenkään ole kovin vertailukelpoinen. Tästä syystä esimerkiksi vanhojen pikavippien korot näyttivät tavattoman korkeilta.
Mitä nämä kyseiset kulut ja korot oikein tarkoittavat? Nimelliskorko on markkinakorko plus asiakaskohtainen marginaali. Viitekorko ohjaa korkotasoa ja marginaali on luotonmyöntäjän osuus eli rahan lainaamisesta tehty voitto. Toisin sanoen nimelliskorko on lainan peruskorko.
Lainan avaus- tai perustamispalkkio voi löytyä hinnastosta myös nimellä nostopalkkio tai järjestelypalkkio tai muulla vastaavalla termillä. Se laskutetaan kun laina otetaan käyttöön. Jos kyseessä on joustava laina tai jatkuva laina, nostopalkkio voi syntyä aina, kun lainaa nostetaan käyttöön omalta luottotililtä.
Tilinhoitokulu syntyy aina niiltä ajanjaksoilta, kun lainaa lyhennetään. Niin kauan kuin on olemassa lainaa, syntyy myös kulua. Yleensä summa on pienehkö, mutta siihen kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota jo lainaa hakiessa.
Tuleva lakimuutos muuttaa näitä lainoista aiemmin perittyjä kuluja uusien lainojen osalta merkittävästi, kun korkokatto tulee koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja. Lakimuutoksen jälkeen korkokatto on 20 %. Ennen lakimuutosta otettuja lainoja lakimuutos ei koske.
Yllättivätkö lainan kulut?
Se, mitä moni ei tule ajatelleeksi on, että laina-aika vaikuttaa lainasta lopulta maksettavaan summaan paljon. Moni hakee lainaa mahdollisimman pitkällä laina-ajalla, mutta tosiasiassa tämä tarkoittaa sitä, että korot ja muut juoksevat kulut nostavat koko maksuajan lainan hintaa.
Esimerkiksi:
2000 € laina, jonka maksuaika on 12 kk, todellinen vuosikorko on 61 %: lainan kokonaiskustannukset ovat noin 2600 €.
2000 € laina, jonka maksuaika on 24 kk, todellinen vuosikorko on 49 %: lainan kokonaiskustannukset ovat noin 3000 €.
Toki ensimmäisessä kuukausierä on yli 200 € ja toisessa reilun 100 €.
Yleensä lainaa voi maksaa olemassa olevaa maksuohjelmaa nopeammin takaisin eli lyhentää lainaa enemmän aina silloin kuin voi. Fiksu voi järkeillä siten, että ottaa pidemmän maksuajan, mutta lyhentää omatoimisesti nopeammin. Näin voi pitää itsellään mahdollisuuden maksaa maltillisen summan tiukkoina aikoina ja enemmän silloin kuin voi.
Rahan lainaaminen kannattaa aloittaa lainalaskurista. Useimpien lainanmyöntäjien sivuilta tai viimeistään lainahakemuksesta löytyy lainalaskuri, jolla voi tarkistaa oman lainan kulut tai ainakin saada osviittaa siitä, mitä rahan lainaaminen maksaa. Näin lainan kulut ja hinta ei tule yllätyksenä.
Mikäli lainanmyöntäjä tarjoaa maksuaikaa pidentäviä palveluita, kannattaa ottaa huomioon, että ne voivat vaikuttaa lainan lopullisiin kustannuksiin. Kun laina-aika pitenee jo sovitusta, kertyy korkoakin pidemmältä ajalta.