Koulujen toimintakulttuuria ja koulupäivien rakennetta on pystytty muuttamaan liikkumista ja istumisen vähentämistä suosiviksi. Sen sijaan lasten ja nuorten reipasta liikuntaa ei ole lisätty suuressa määrin.
Havainnot käyvät ilmi tuoreesta ulkoisesta arviosta, joka on tehty Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudesta vuosilta 2015-2018.
Lasten ja nuorten riittämätön liikkuminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Vastauksena haasteeseen käynnistettiin vuonna 2010 Liikkuva koulu -ohjelma. Viime vuoden lopussa ohjelmassa oli mukana 93 prosenttia kunnista, ja 90 prosenttia peruskouluista oli rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi.
Liikkuva koulu -ohjelman saama kärkihankestatus ja sen mukanaan tuoma poliittinen painoarvo sekä resurssit ovat olleet poikkeuksellisia liikuntasektorilla. Valtion ja kuntien laskennallinen kokonaisrahoitus Liikkuvalle koululle oli kärkihankekautena yhteensä noin 40,9 miljoonaa euroa. Rahoituksen keskeiset käyttökohteet näyttävät olleen liikuntaväline- ja kalustehankinnat sekä henkilöstön palkat ja palkkiot.
Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden merkittävin saavutus on perusopetuksen koulujen edellytysten vahvistaminen kouluaikana tapahtuvan liikkumisen lisäämisessä. Jo ohjelman pilottivaiheessa lanseeratut toimintamuodot, kuten koulupäivän rakenteen muokkaaminen, peli- ja välinehankinnat sekä oppilaiden kouluttaminen välituntiliikuttajiksi ja -leikittäjiksi, ovat arvioinnin perusteella juurtuneet ainakin aktiivisimpiin kouluihin. Ohjelma on onnistunut myös kasvattamaan tietoisuutta lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä.
Tutkimustulosten perusteella ei voida kuitenkaan todentaa, että kärkihankekauden aikana olisi lisätty suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa. Verkostomaisesti, alhaalta ylös -toimintaperiaatteella ja koulujen toimintaympäristössä toteutetulla lyhyen aikavälin ohjelmalla liikunnan merkittävä lisääminen ei näytä mahdolliselta. Ohjelman haasteena ovat olleet myös yläkoulujen liikunnallistaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen.
Liikkuva koulu -ohjelma on päättynyt nykymuodossaan keväällä 2019. Vielä pystytä arvioimaan, miten ohjelman toiminnot jatkuvat kunnissa. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että osa ohjelmassa mukana olleista suurista kunnista on päättänyt rahoittaa Liikkuvan koulun toimintoja jatkossa omista resursseistaan.
Arviointi suosittaa muun muassa jatkamaan ja vahvistamaan liikunta- ja koulutussektoreiden poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi niin valtionhallinnon kuin kuntien tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien, erityisryhmien ja yläkoululaisten koulupäivän aikaisen liikkumisen edistämiseen. Jatkuvuuden varmistamiseksi Liikkuva koulu -toiminta tarvitsee jatkossakin sekä valtakunnallisen että paikallisen tason toimenpiteitä ja koordinointia.
