Sairauspoissaolojen määrä kääntyi kasvuun viime vuonna kunta-alalla.
Vuonna 2017 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1-3 päivää kestävät, sairauspoissaolokerrat lisääntyivät, ja samalla myös pidemmät, yli 3 päivän poissaolot, kääntyivät kasvuun.
Tätä ennen sairauspoissaolojen määrä laski vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena. Poissaolojen määrä työntekijää kohti on ollut noin 16,7 päivää vuosittain.
Ammattiryhmien välillä on edelleen jopa 34-kertaiset erot sairauspoissaolopäivissä. Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tunti-opettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv). Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv).
Ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 päivää, 40–50-vuotiaat 16 päivää, 30–40-vuotiaat 15 päivää ja alle 30-vuotiaat 13 päivää. Vuonna 2018 nuorimpien ikäryhmien välinen ero oli tasoittunut. Kun yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 päivää, niin alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 päivää.
– Nämä luvut ovat kuntatyön ja erityisesti kuntatyössä olevien nuorten työelämässä jaksamisen kannalta huolestuttavia, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.
Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut. Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ja ennen kaikkea nuorilla. Samoin pitkien sairauspoissaolojen väheneminen päättyi, kuten myös kunta-alalla.
Tiedot kunta-alan sairauspoissaoloihin perustuvat Kunta10-tutkimuksen tuloksiin.
