Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut päätöksensä Haapaveden kaupunginhallituksen salassa tekemistä päätöksistä. Esittelijäneuvos Ulla-Maija Lindström pitää lokakuun viimeisenä päivänä tehtyä päätöstä yksiselitteisenä siitä, että Haapavedellä on toimittu lainvastaisesti laiminlyömällä asioita.
Lindström ja apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ovat saattaneet päätöksensä Haapaveden kaupunginhallitukselle tiedoksi. Asia on tämänpäiväisen hallituksen kokouksen esityslistalla, Kirjelmät-kohdassa.
– Onko siinä liitteenä antamamme päätös, Lindström kysyy toimittajalta.
Kun julkisella nettisivulla ei ole päätöstä liitteenä, se kummeksuttaa Lindströmiä.
– Pidämme selvänä, että kaupunginhallitus käsittelee tämän asian, sillä sen suuruisesta virheestä on kysymys ja asia tulee oikaista, Lindström toteaa.
Hän painottaa, että kanteluasioiden edistämisessä luottamus on kaupunginhallitukseen siinä, että se käsittelee asiat sille kuuluvalla tavalla. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ei sanella ohjeistusta, miten päätökset tulee kunnissa käsitellä. Annettujen päätöksien jälkeistä aikaakaan ei automaattisesti seurata.
Lindström peräänkuuluttaa Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen taustalla olevaa instituutiota, jonka perustalle arvovalta rakentuu.
Kantelun tekivät haapavetiset Ilkka Repo ja Esko Joentakanen. He arvostelivat Haapaveden kaupunginhallituksen menettelyä, jossa käsiteltävät asiat ovat olleet esittelijän mielestä salaisia. Perusteluina salaamiselle on esitetty vastaus siitä, ettei kaupungilla ole ohjelmaa, jolla salaus voitaisiin toteuttaa.
Valittajat ovat sitä mieltä, että tällainen toiminta on jatkunut pitkään. Salauskäytäntö on astunut voimaan nykyisen valtuuston toimikauden alkaessa, kesäkuussa 2017.
Salaamisperiaatteet ovat Ulla-Maija Lindströmin mukaan yksinkertaisia, jotka on määritelty julkisuuslaissa.
– Kohtia on 32. Ne liittyvät esimerkiksi asiakohdassa käsiteltyjen henkilöiden terveystietoihin, työvoimahallinnon tietoihin, perhearvoihin, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai esimerkiksi liikesalaisuuksiin. Salassapito määritellään ja arvioidaan laissaolevien kohtien perusteella, hän painottaa.
Huolimatta siitä, että asialistalla olevia kohtia julistettaisiin salaisiksi, käsiteltävä aihe tulee olla esillä kuntalaisille.
– Ennen kunnissa oli niitä avoimia ilmoitustauluja, joille asiat laitettiin näkösälle. Nyt on siirrytty sähköiseen aikaan, eli asia on kuntalaisille julkinen, kun se on luettavissa nettisivuilla olevista päätöksistä, hän painottaa.
Julkiseksi tuleminen aloittaa myös valitusajaksi laskettavan ajanjakson ja tuo päätökset lainvoimaisiksi. Salassapäätetyissä asioissa Lindström sanoo kuntalaisten mahdollisuuden valvontaan ja mahdolliseen valittamiseen olleen nyt Haapaveden tapauksissa selkeästi laiminlyöty.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetyssä kantelussa ei ole luonnollisestikaan pystytty erittelemään, mitä asioita ns. salaisina on käsitelty. Niitä ei tiedä Lindströmkään.
– Toivottavasti siellä ei ole mitään isoja asioita. Jos jotkut asiat niistä ovat vielä valmistelussa, toivon, että ne päätettäisiin. Tai sitten salatut asiat päätetään tuoda julkisiksi. Näistä kaupunginhallituksen nyt pitää keskustella ja tehdä tarvittavat toimet, hän toteaa.
Lindström muistuttaa, että kaupunginhallituksessa olevat luottamushenkilöt hoitavat tehtäväänsä kuin virkavastuulla.
– Kunnanjohtaja on hallituksen alainen, hän jatkaa tarkistettuaan asian lakikirjasta.
Haapaveden kaupunki on antanut kanteluun selvityksen. Lausuntopyyntöä kaupunginhallitukselta pyysi Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Hallitus on listannut kokoukset päivämäärittäin ja laittanut selvityksen asiakohdan perään, millä perusteella asia on julistettu salaiseksi. Syyskuussa 2018 kaupunki kertoo muuttaneensa käsittelytapoja. Silloin muun muassa salainen esityslista on julkaistu vain hallituksen jäsenille ja sähköiseen verkkoon kunnan kotisivulle on laitettu julkinen esityslista.
Haapaveden hallintojohtaja Eija Saarela sanoo asian olevan maanantaisessa kokouksessa esillä. Hän sanoo, että kaupunginhallituksessa mietittänee nyt, onko perusteet salaamiselle ollut.
– Kyllä se keskustelu pitää käydä, Saarela vakuuttaa.
Asiasta saatanee päätös julkaistavaksi tiistaina.
