–Kyllä pyhäjokiset ovat korttelisaunan ansainneet, toteaa Kielosaaren leirintäaluetta pyörittämään palannut Johanna Kivinen.
Äitinsä Eila Tirilän jalanjäljissä sisukkaasti kulkeva tytär on ollut ideoimassa Kielosaaren kehittämissuunnitelmaa, jossa yhtenä oleellisena osana ovat myös saunat. Saunamaailma on Kivisen mielestä turhan suurellinen nimitys, mutta korttelisauna jo kuulostaa enemmän pyhäjokiselta. Siitä on hyvä lähteä levittämään siipiä.
Kivinen tunnustautuu saunafriikiksi, joka pääkaupunkiseudulla asuessaan on kiertänyt Hernesaaren Löylyt ja Allas Sea Poolin Kauppatorin rannassa. Suunnitelmissa on tutustua myös Suomenlinnan Kulttuurisaunaan. Uuden tulemisen on kokenut myös pitkään pääkaupungin ainoana yleisenä saunana sinnitellyt Harjutorin sauna Kalliossa.
–Saunakulttuurin on nousemassa, uskoo Kivinen ja ihmettelee, miksi buumiin ei voisi liittyä Pyhäjokikin.
Nuorten hän uskoo innostuvan yleisestä saunasta, mutta vastustajiakin tietää olevan.
Ehkä ihmiset ovat kyllästyneet pieniin hikikoppeihinsa eikä saunoja rakenneta enää entiseen tapaan kerrostaloasuntoihin. Johanna Kivinen arvelee myös yhteisöllisyyden kasvun siivittäneen saunabuumia.
–Sauna on aseista riisuva.
Pyhäjoella vietettiin lauantaina paitsi Parhalahti-päivää myös suomalaisen saunan päivää, tietysti saunoen. Päivän kunniaksi Kielosaaren lipputangossa liehui Suomen lippu jo aamusta.
Aamusta lämpeni myös sauna. Puolen päivän aikaan pikkuruisen saunan lauteille ei ollut vielä jonoa, mutta iltapäivän ja illan mittaan vilkastui.
Pyhäjokisten lisäksi suomalaisen saunan päivänä löylyissä viihtyivät myös saksalaiset turistit, jotka intoilivat löylyissä koko päivän. Kielosaaren saunamajurina hikoillut Janne Matela kertoo 140 astetta olleen saksalaisten raja.
Johanna Kivinen näkee, että Kielosaari voisi olla mitä sopivin paikka yleiselle saunalle. Se on ympäristönä ainutlaatuinen.
–Tietysti puusauna.
Saunan sieluksi Kivinen nimeää löylyt, jotka parhaimmillaan ovat pehmeät.
Ajatus on, että kylpylaitos ei palvelisi vain Kielosaaren asukkaita, vaan myös kyläläisiä ja yrityksiä. Paikka voisi toimia mainiona tutustumispaikkana paikkakuntalaisiin myös Pyhäjoelle tuleville ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille. Saksalaisten matkailijoiden innostus kertoo, että maaperää olisi.
Johanna Kivinen pitää saunaa oleellisena osana suomalaista kulttuuria. Saunassa on kuoltu ja synnytty. Saunan terveydellisiä vaikutuksia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin hän haluaa korostaa.
Uuden saunan paikkaa mittaillessaan Kivisen katse kääntyy myös pikkukosken partaalle. Siinä olisi oiva paikka talviselle avantouinnille.
Epäilijöistä huolimatta Pyhäjoki sai lauantaina myös saunaseuran, kun yhteisistä säännöistä sovitaan. Yhteisö kantaa nimeä Kielosaaren saunaseura.
Kivinen laskee perustajia kertyneen parikymmentä ja lisää jäseniä otetaan. Siitä on hyvä aloittaa saunakulttuurin nostaminen ja korttelisaunan puuhaaminen yhdistyspohjalta.
–Vielä tämä kesä mennään nostalgisissa tunnelmissa.
Kulttuuriahan Pyhäjoella on saunassa jo ehditty tehdä vuosikymmeniä sitten. Juuri Kielosaaren piskuisen saunan pukeutumistila on toiminut Anni Polvan kirjoituskammarina. Joen kohina on inspiroinut. Syntyikö siellä Tiina-kirjoja vai muita nuorten teoksia, sitä ei perimätieto kerro.
Suomalaisen saunan päivää vietettiin myös Siikajoella tarinoiden saunaperinteistä ja tietysti vastoja tai vihtoja tehden.