Kuntun mökiksi kutsuttu talovanhus on saamassa uuden elämän Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman käsissä. Kai Laulumaan pihapiiristä Petäjäskoskelta Perinnekeskukseen viime perjantaina siirretyssä savupirtissä on asuttu vielä vuonna 1972. Nyt siitä tehdään kauppa Koskelan taloa vastapäätä.
Siirtoa valmisteltiin huolella. Hirsikehikko irroteltiin ja tunkattiin, samoin katto irroteltiin muusta rakennuksesta. Hella ja pönttöuuni heivattiin kartanolle.
Leveä kuljetusoperaatio tukki toviksi Irvantien ja käänsi ohikulkijoiden päitä. Kyytiin mahtuivat kerralla sekä katto että kehikko.
Rakennus kesti tukitoimien ansiosta siirron hyvin. Pehmeimpiä alahirsiä joudutaan silti uusimaan.
– Jonkin verran niitä on aina tämmöisissä mökeissä. Mutta meillä on siellä iso läjä hirsiä, mistä valita, kertovat rakennusta siirtoa varten valmistelleet Reijo Klemettilä ja Ossi Karihtala.
Petäjäskosken päässä oli työn touhussa parhaimmillaan viitisen henkeä. Toinen porukka asensi porakiviperustaa Perinnekeskuksessa. Mikä saa miehet lähtemään vapaaehtoisesti hikisiin rautakankihommiin päivästä toiseen?
– No en tiiä, oisko se sitä työhulluutta. Me jäätiin eläkkeelle, ja pitää kai sitä jotakin harrastella. Ei tarvi ainakaan lenkillä käydä, Klemettilä toteaa.
– Pittäähän tämä liikkeessä. Voimavarojen mukaan tätä tehdään, ja melkeinpä ilmoitusmenettelyllä täältä saa olla pois, Karihtala naurahtaa.
Nimensä Kuntun mökki on saanut paikalle vuonna 1913 neljän lapsensa kanssa Merijärven Kalaputaalta muuttaneelta leskeltä, Gunigunda Kalaputaalta, jota kutsuttiin Kuntuksi.
– Hän asui siinä 40-luvulle saakka, sitten siihen tuli muita asukkaita. Hänen lapsenlapsiaan on Oulaisissa elossa useita, ja facebookkiin on perustettu ryhmäkin. Ensi kesäksi suunnitellaan tapaamista, Wanhan Woiman sihteeri Anna-Mari Simunaniemi kertoo isomummunsa historiasta.