Raahessa, Pyhäjoella ja Siikajoella asuvat on kutsuttu monipuoliseen senioritarkastukseen vuodesta 2004 alkaen sinä vuonna kun he täyttävät 65 vuotta.
Senioritarkastukset liittyvät vuonna 2003 Raahen seutukuntaan saatiin Sosiaali- ja terveysministeriön tukema Gellman-hanke, jossa käynnistettiin kotisairaala ja 2004 alusta senioreille suunnattu neuvolatoiminta. Molemmat toimintamallit jäivät pysyviksi.
– Neuvolan nimeksi valittiin Aikuisneuvola, koska ajatuksena on ollut laajentaa toimintaa esimerkiksi työttömiin, kotiäiteihin, leskeytyneisiin tai muihin erityisryhmiin, geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula kertoo.
– Ajankohta eläkkeelle siirtymisen jälkeen on sopiva tällaiselle toiminnalle. Heidän elämäntilanteensa on muutosvaiheessa työuran päättymisen vuoksi. Elämässä on sijaa muutoksille ja kun niitä tässä iässä tekee, ehtii vielä saada hyödynkin.
Aikuisneuvolan vastaanotolla tarkistetaan terveydentila, fyysinen suorituskyky, uni, sosiaaliset seikat, asuminen, muisti ja mieliala, työhistoria, rokotukset, lääkelista turvallisuus ja tulevaisuudensuunnitelmat.
Tarkastuksessa on apuna tietokonepohjainen ohjelma ”Seula”, joka antaa raportin tutkituista osa-alueista joko voimavaroina tai riskitekijöinä. Asiat käydään terveydenhoitajan kanssa läpi neutraalissa hengessä.
Lopuksi tehdään yhdessä yksilölliset jatkosuunnitelmat. Tarvittaessa asiakas ohjataan diabeteshoitajalle, fysioterapiaan, keuhkohoitajalle tai lääkärin vastaanotolle.
Raahen seutukunnassa tarkastuksiin on ottanut osaa 2004–2019 vuosina 6055 65-vuotiasta. Osallistumisprosentti on ollut kaikkina vuosina korkea: 83–88 prosenttia kutsutuista on tullut tarkastukseen.
– Koska kattavuus on näin hyvä, myös he, joilla on paljon riskitekijöitä, ovat tulleet. Tieto lähestyvästä aikuisneuvolakäynnistä aktivoi monia jo etukäteen.
Viisi vuotta toiminnan aloittamisesta tehtiin vaikuttavuustutkimus, jossa sillä hetkellä 70 vuotta täyttäneitä 1939 syntyneitä verrattiin 1938 syntyneisiin, jotka eivät olleet käyneet aikuisneuvolassa. Aikuisneuvolassa 65-vuotiaana käyneet eivät olleet yhdelläkään tutkitulla osa-alueella tilastollisesti merkittävästi huonompia kuin vertailuryhmä. Voimavarapisteitä oli heillä keskimäärin yksi enemmän. Useampi oli pystynyt lopettamaan tupakoinnin. Toiminnan kannalta merkittävin tulos saavutettiin, kun todettiin, että yksikään 65-vuoden iässä vähiten voimavaroja omaava ei ollut huonommassa tilanteessa viiden vuoden kuluttua eli hekin olivat hyötyneet tarkastuksesta.