Tarinaniskennän SM-kisaan saatiin tänä vuonna ratkaisu vasta tuomareiden äänestämisen jälkeen. Niin tasavertaisena, mutta korkealaatuisena, tuomaristo piti tarinoinnin tasoa.
Kärsämäen elämäntarinafestivaaleilla käydyn valtakunnallisen kisan mestaruus meni Ruotsiin. Tukholmassa asuva Eino Kaitala hauskuutti niin yleisöä kuin tuomaristoakin omalla armeija-aikaisella kokemuksellaan. Kaitalan kilpailuesityksen nimi oli "Pinttynyt poikamies".
Tositapahtumiin perustuvassa omakohtaisessa tarinassaan Kaitala paljasti aikoinaan hakeneensa armeijasta kihlajaislomaa juhannuksen ajaksi. Ainoa ongelma asiassa oli morsiamen puute. Ystäväpiiri lohdutti, että eiköhän nuorukaiselle puolisoehdokas kuitenkin juhannushuveista löydetä.
– Ei ollut muuta kuin mielikuvitusmorsian, Kaitala muistelee.
Taustalla oli myös pelko siitä, että väärinperustein saatu lomavapaa paljastuisi.
Varulta Kaitala ja poikaporukka kävi hankkimassa kultasepänliikkeestä todistusaineistoa.
– Aamuneljältä kultaseppä penkoi romulaatikkoaan ja löysi yhden kaniin jätetyn sormuksen. Joutilaana olleessa sormuksessa oli kaiverrettuna Anneli-nimi jo valmiiksi. Kultaseppä vain kaiversi päivämäärän oikeaksi. Otettiin sitten seppä mukaan juhannuksen juhlintaankin, hän jatkaa.
Katala kuvaa sen juhannuksen tunnelmaa mieleenpainuneeksi.
– Oli jo olo, että olen oikeasti kihloissa olemattoman Annelin kanssa, hän myhäilee.
Totuus tässäkin tarinassa paljastui kuukausien päästä. Mies sai tapahtuneen takia puhuttelun ja armeijakavereiden velmuilut. Lopulta asiaa juhlistettiin ilotulituksella.
– Kaverit nostivat pyssynpiiput kohti taivasta ja ampuivat laukaukset, hän kertoo.
Tarinansa ansiosta Eino Kaitala on Tarinaniskennän Suomen mestari. Hän on myös Kärsämäen kilpailupaikalla olleen yleisön suosikki. Kaitala voitti yleisöäänestyksen yhden äänen erolla.
– Yleisöäänet jakautuivat todella tasaisesti eri kilpailijoiden kesken, Kärsämäen kunnan sivistysjohtaja Ira Toppinen kertoo.
Toiseksi tarinaniskennän SM-kisassa tarinoi joensuulainen Timoi Munne. Hän muisteli kilpailutarinassaan asuinolojaan Venäjällä ja siellä kokemaansa salmonellaan sairastumista.
Kolmanneksi kisassa ylsi jyväskyläläinen Sirkka Huhtahaara. Hänen tarinassaan muisteltiin miehen reissua naisihastuksensa aittaan. Neidon sijaan pimeässä aitassa säilytettiinkin ruumista, johon mies liikkuessaan törmäsi.
Tuomariston puheenvuoron käyttänyt Pentti Stranius totesi tarinaniskentäkilpailun tason nousseen entistä korkeammaksi.
– Nyt aletaan olla siinä, mitä on vuosikaudet haettu, hän kehuu.
Äänestyspäätöstä paremmuudesta Stranius ei muista kisassa kovinkaan usein sattuneen. Tarinanskennän mestaruudesta miteltiin Kärsämäellä nyt 18. kerran.
Tuomaristo olisi toivonut kilpailijoiden käyttäneen rohkeammasti murretta.
– Moni pyrki yleiskieleen, murretarinat olivat vähänä. Onko pelko, että murretta pitää hävetä, Stranius mietti.
Kehuja kaikki kahdeksan tarinaniskennän finalistia saivat siitä, että he hallitsivat äänenkäytön, pysyivät annetussa seitsemän minuutin aikarajassa eivätkä näytelleet esitystään.
Tarinaniskennän SM-kisaan osallistuivat voittajakolmikon lisäksi Frans Mäntynenä Torniosta, Pekka Jaakola Kajaanista, Helena Lustig Hyvinkäältä, Veera Majamaa Sastamalasta ja Teuvo Pirttimaa Nivalasta. Finalistit on valittu eri puolilla Suomea ja Ruotsia käytyistä aluekarsinnoista.
Loppukilpailun tuomaristossa olivat Pentti Stranius, Martti Ojalehto, Jetta Huttunen, Keijo Isola, Seija Marttila ja Aino Jussila.