Sor­vo­jal­le yri­tys­his­to­rian isoin urakka – ­Bio­kaa­su­lai­tok­sen ra­ken­nus­työt ovat al­ka­neet Ni­va­las­sa

Työpäällikkö Tommi Sorvoja ei paljasta, minkä suuruusluokan hankkeesta Nivalan biokaasulaitoksessa on heidän yrityksensä kohdalla kyse. Hän vetoaa yritysten välisiin salassapitosopimuksiin, joista ei ole lupa puhua julkisuuteen.

– Historiamme suurin, hän kuitenkin myöntää.

Nivalan biokaasulaitoksen omistaa ja kehittää tanskalainen Copenhagen Infrastructure Partners (CIP). Biokaasulaitos on tällä hetkellä Suomen suurin. Siitä tulee myös maamme suurin teollinen biogeenisen hiilidioksidin talteenottolaitos.

Biokaasulaitoksen investoinnin kokonaisarvoksi uutisoitiin syksyllä, kun CIP teki investointipäätöksensä Nivalaan, noin sata miljoonaa euroa.

Nivalan biokaasulaitos tulee tuottamaan yli 200 gigawattituntia nesteytettyä biometaania vuodessa ja käsittelemään 600 000 tonnia biomassoja. Rakentamisaikana hanke työllistää satoja henkilötyövuosia, ja laitoksen valmistuttua se tarjoaa 15–20 pysyvää työpaikkaa.

Työtehtävät ja vastuut isossa hankkeessa ovat selvät. Sorvoja vastaa rakenteista ja tarvittavista alihankintaurakoista.

– Me laitetaan tekniikka sitten sisätiloihin,  saksalaisyhtiössä hiljattain aloittanut Turkka Anttonen kertoo.

Työpäällikkö Juha Sorvoja kertoo Nivalan hankkeen suunnittelu- ja valmistelutöiden olleen työpöydällä jo noin puolisen vuotta. Huolellisesti tehdyt suunnitelmat alkoivat näkyä konkreettisena tekemisenä, kun ensimmäisen rakennuksen valutöihin päästiin. Työt jatkuvat kahden seuraavan vuoden ajan.

Oulaistelaisen rakennusliikkeen työväestä noin neljännes työllistyy nyt Nivalan kohteeseen. Sen lisäksi yritys tarvitsee lisätyövoimaa ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia paikallisille yrityksille, joilla on kasvuhalua ja edellytyksiä.

– Olkaa meihin yhteydessä. Tarvitaan lumitöiden tekijöitä, betonirakentamisen osaajia esimerkiksi raudoitukseen ja muottityöhön, hän konkretisoi.

Juha Sorvoja nostaa esille tarpeen teräs- ja kattorakentamisessa, mutta vertaa esimerkiksi toimistorakennuksen tekemistä omakotitalorakentamisessa tarvittaviin taitoihin.

Ison hankkeen on suunniteltu vaikuttavan alueen työllisyyteen myönteisesti. Jo biokaasuhankkeen tässä vaiheessa työtä on säteillyt alueen toimijoille.

– Esimerkiksi sähkötyöt tekee Esko Mäkelän yritys. Häneen voi ottaa yhteyttä, jos miettii sähköpuolen kumppanuutta, Juha Sorvoja viittaa toiseen oulaistelaiseen yritykseen.

Hän nostaa myös esille hyvässä vauhdissa olevat maanrakennustyöt, joita puolestaan urakoi paikallinen Kuljetuspolar.

– Osaamista voi tarjota joko minulle tai Tommille, Juha Sorvoja kannustaa ja muistuttaa, että tieto osaamisesta heidän kauttaan myös saksalaisyritykselle, mikäli se kuuluu enemmän sen puolen tekemiseen.

– Oman osaamisalueen pätevyydet ja korttiasiat pitää olla kunnossa, Tommi Sorvoja puolestaan hoksauttaa yhteistyökumppaniksi haluavia.

Nivalaan rakentuvan biokaasulaitoksen on määrä valmistua vuonna 2027. Onko ajankohta loppuvuodesta vai syksyllä, tarkka ajankohta selviää hankkeen edetessä.

Hankeaikaiseksi työllisyystarpeeksi eri toiminnoissa on tässä vaiheessa laskettu useita satoja henkilötyövuosia. Kun biokaasulaitos on valmis, sen arvellaan tarjoavan pysyvää työtä 15–20 henkilölle.

Alueellisesti biokaasulaitos on viljelijöiden keskuudessa odotettu investointi. Yhteistyösopimukset biokaasulaitoksen tarvitseman aineksen eli syötteiden saamiseksi on tehty jo yli sadan maanviljelijän kanssa. Toimijat kertovat yhteistyöhön lähteneiden maatilojen sijaitsevan muutamien kymmenien kilometrien säteellä Nivalasta. Myös Pyhäjokialueelta on maatiloja mukana.

Haapavetinen kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen, Timo Mehtälä, kertoo olevansa mukana hankkeessa myös oman maatalousalan yrityksensä kautta.

Hän korostaa Nivalan biokaasulaitoksella olevan paitsi alueellinen, myös maakunnallinen mutta ennen kaikkea valtakunnallinen merkitys.

– Tämä on osa Suomen huoltovarmuutta, hän linjaa.

Biokaasua käyttää sekä raskas liikenne että meriliikenne.

Viljelijän näkökulmasta Mehtälä korostaa kestävää ruoantuotantoa ja kiertotaloutta.

Haapajärvellä asuvat maanviljelijät Vappu ja Marko Niemi-Korpi ovat seuranneet biokaasulaitoksen suunnittelua mielenkiinnolla. Viljatilallinen Ilkka Liuska on ollut myös innostuneena asiaa kohtaan jo pitkään.

– Meiltä tulee tänne syötteitä, karjanlantaa ja nurmea, Niemi-Korvet kertovat.

Ilkka Liuska puolestaan kertoo heidän tilalta tulevan biokaasulaitokseen olkia. Laskelmia kustannustehokkuudesta on tehty ja niidenkin pohjalta biokaasulaitokseen on haluttu lähteä mukaan.

– Tämä on iso juttu. Aika näyttää, mitä kaikkea tästä tulee, kolmikko pohtii.

– Nivalan hanke on merkittävä virstanpylväs sekä CIP:lle että Suomen puhtaalle siirtymälle. Tiiviissä yhteistyössä paikallisten viljelijöiden ja yritysten kanssa emme ainoastaan rakenna maan suurinta biokaasulaitosta; vähennämme myös riippuvuutta tuontikaasusta, tuemme kestävää maataloutta ja luomme uusia työpaikkoja alueelle. Ja Nivala on vasta alkua. Olemme kiitollisia lämpimästä vastaanotosta ja näemme suurta potentiaalia vastaaville hankkeille Suomessa paikallisten kumppaneiden kanssa, toteaa CIP:n osakas Andreas F. Brandt.

Hankkeen yhteydessä käynnistyy myös viljelijöiden yhteiskaivo‑hanke, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Sen avulla laitoksessa syntyvä kiertoravinne voidaan kuljettaa suoraan peltojen läheisyyteen paikalliseen kaivojärjestelmään, josta se palautuu biolannoitteena takaisin viljelijöille. Tämä tehostaa ravinnekiertoa ja vähentää kuljetuksia ja ympäristökuormitusta.

Rohkeutta ajatella isosti, sinnikkyyttä ja yhteistyötä, niitä suurhankkeen alkuvaiheissa on koettu. Eri toimijoiden yhteensaattajana on toiminut ja toimii edelleen NIHAK, jonka merkitystä nyt alkaneen hankkeen eteentehdystä työstä arvostavat kaikki osapuolet.

NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala kertoo, että suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi  paikallisten yritysten osaaminen puhtaan siirtymän hankkeissa kasvaa.

– Tämänkaltaiset investoinnit houkuttelevat perässään uusia hankkeita ja investointeja, Krankkala toteaa.

Hän toteaa, että Nivalan biokaasulaitos symboloi eräällatavalla maailmalle energia-alan, maatalouden ja teollisuuden yhteistyötä.

Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu on iloinen siitä, että biokaasulaitosta kohtaan on ollut sosiaalinen hyväksyntä. Maankäyttöneuvottelut, jotka alkoivat parisen vuotta sitten, samoin kuin kaavoitusasiat ovat edenneet ilman valituksia tai muistutuksia. Maanviljelijöiden myönteisen suhtautumisen rinnalla paikkakunnalla ollut tietotaidollinen potentiaali sekä tutkimustyö ovat edistäneet hankkeen etenemisen.

– Mitä tämä vielä tuokaan, emme arvaakaan. Jotain isoa. Tämä hanke ei ole vain Nivalan, vaan koko seutukunnan yhteinen asia. Jokainen tällainen investointi hyödyttää kaikkia naapurikuntia, vahvistaa koko alueen elinvoimaa ja kasvattaa yhteisön kykyä vastata tulevaisuuden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, toteaa Karikumpu.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet kokee, että Nivalan biokaasulaitos on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Nivalassa on löydetty ratkaisuja, jotka nyt tekemisen kautta muuttuvat yhteiskunnallisesti merkittäviksi teoiksi.