Säteilyturvakeskuksen mukaan, Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus 26.4.1986 aiheutti suoria terveysvaikutuksia parille sadalle ihmiselle. Turman myöhäisvaikutukset koskettavat miljoonia ihmisiä.
– Onnettomuusalueen lähellä olleet ihmiset saivat merkittäviä kilpirauhasannoksia radioaktiivisten jodipäästöjen takia ja sen seurauksena kilpirauhassyöpä lisääntyi alueella 1990-luvulla, STUK:sta todetaan.
STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa. Toisessa tutkimuksessa on selvitetty, että onnettomuuden seurauksena Suomessa eivät lisääntyneet säteilylle herkimpinä pidetyt syövät, lasten leukemia ja kilpirauhassyöpä.
Suomalaiset saivat vuonna 1987 ruuan mukana keskimäärin 0,13 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Säteilyannos johtui Suomeen kulkeutuneesta radioaktiivisesta cesiumista. Vuoteen 1996 mennessä sisäinen säteilyannos oli laskenut noin viidesosaan eli 0,02 millisievertiin vuodessa. Nykyisin ylimääräinen annos on enää vajaa sadasosa suomalaisten keskimäärin eri säteilylähteistä saamasta vuotuisesta kokonaisannoksesta.
Tshernobylin tuhoutuneen ydinvoimalaitoksen läheisyydessä Ukrainassa on metsää ja maastoa ollut tulessa reilun viikon ajan.
– Alueen maaperässä ja kasvillisuudessa on onnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia (Cs-137), jota voi vapautua paloissa ilmaan pieniä määriä. Palossa vapautuvat aineet voivat kulkea pitkiä matkoja ja teoriassa on mahdollista, että niitä havaittaisiin Suomessakin. Ihmisten terveyden tai ympäristön kannalta haitallisia määriä Ukrainan metsäpaloista peräisin olevaa radioaktiivisuutta ei tänne voi kuitenkaan tulla. Pitoisuudet, vaikka ne palopaikalla olisivatkin alueella olevien työntekijöiden kannalta huomioon otettavia, laimenisivat matkalla tänne häviävän pieniksi, STUK:sta kerrotaan.
Säteilyturvakeskus seuraa jatkuvasti ilman radioaktiivisuutta. Ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta seurataan kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa.
Tämän valvonnan tulokset STUK julkaisee verkkosivuilla. Mittauksissa havaitaan äärimmäisen pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.
STUKilla on myös koko maan kattava automaattinen säteilyvalvontaverkko, jossa on 255 mittausasemaa. Asemien mittaustulokset päivittyvät STUKin Säteilytilanne tänään -sivulle.