Suomalaisen patenttijärjestelmän historia on kansainvälisesti tarkastellen pitkä. Alkunsa se sai vuonna 1842, kun Keisarillinen Suomen senaatti myönsi manufaktuurijohtokunnan lausunnon perusteella patentin nro 1 ruotsalaiselle mekaanikolle L. G. Ståhlelle. Hän sai patentin eli yksinoikeuden hyödyntää keksintöä rautaiseen puhallinkoneeseen, joka on rautamasuunin lisälaite.
Aluksi patentteja myönnettiin harvakseltaan. Vauhtiin päästiin Suomen teollistumisen alkaessa 1880-luvun lopulla. Nykyisin PRH myöntää vuosittain hieman yli 800 suomalaista patenttia. Kaiken kaikkiaan 175 vuoden aikana niitä on myönnetty yli 125 000.
Patenttijärjestelmämme on muuttunut olemassaolonsa aikana valtavasti, kuten myös maailma ja tekniikka, jonka kehitystulosten suojaksi patentteja haetaan.
Alussa hakemukset kirjoitettiin käsin, nyt miltei kaikki hakemukset tehdään sähköisesti. Patenttia voi hakea netissä joko ammattilaiskäyttöön tarkoitetulla ohjelmalla tai helppokäyttöisellä sovelluksella.
Nykyisin patenttia voi Suomessa hakea myös englanniksi kotimaisten kielten ohella. Patentin Suomeen voi nyt saada joko PRH:n tai Euroopan patenttiviraston myöntämänä, ja valtaosa patenteista tulee nykyään voimaan Euroopan patenttiviraston myöntäminä EP-patentteina.
–Suomalainen patentti on kuitenkin edelleen hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto nopeana, laadukkaana ja oikeusvarmana prosessina. Laadusta kertoo PRH:n patenttikäsittelylle myönnetty laatusertifikaatti, joka uudistettiin jälleen viime vuoden lopussa, sanoo patentit ja tavaramerkit -tulosalueen johtaja Jorma Hanski.
Suomalaisyritykset aloittavat patentoinnin yhä useammin kansainvälisellä patenttihakemuksella. PRH on vuodesta 2005 alkaen toiminut kansainvälisenä tutkivana PCT-viranomaisena. Yli puolet yrityksistämme ohjaa PCT-hakemuksensa PRH:n tutkittavaksi, mikä on osoitus luottamuksesta tutkimustyömme laatua kohtaan.
Jatkossa patenttijärjestelmä kansainvälistyy entisestään, kun lähes koko Euroopan unionin kattava ns. yhtenäispatentti tulee voimaan.
–Yhtenäispatentti on tärkeä uudistus EU-alueen laajuista patenttisuojaa tarvitseville. Uudistus alentaa patentoinnin kustannuksia, mutta tuo samalla haasteita PRH:n patenttitoiminnon rahoitukselle tulevaisuudessa, sanoo PRH:n pääjohtaja Antti Riivari.
Patenttijärjestelmän muutokset ovat näkyneet myös patenttihakemuksia tutkivassa virastossa. 1800-luvun alun manufaktuurijohtokunnasta, jossa muutama insinööri tutki hakemuksia, on kasvanut kaikki tekniikan eri alat kattava ja yli sadan tutkijainsinöörin kokonaisuus, joka toimii osana PRH:ta.
Suomalaisen patenttijärjestelmän juhlavuosi on myös PRH:n juhlavuosi, sillä virasto perustettiin vuonna 1942 eli 75 vuotta sitten. Manufaktuurijohtokunnasta alkunsa saanut PRH on kasvanut laaja-alaisesti teknistä, taloudellista ja yhteisöllistä kehitystä edistäväksi virastoksi.
Lue lisää PRH:n historiasta.