Suomen selviäminen itsenäisenä valtiona toisen maailmansodan melskeestä on edelleen vähintäänkin pieni ihme. Kunnia sälytetään monesti vain rintamalla taistelleiden miesten harteille. Totuus kuitenkin on, että naisten osuus ihmeestä on merkittävä.
– Suomen naiset ja miehet yhdessä vaikuttivat siihen, että maamme itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus säilyivät ja nyt saamme asua kauniissa ja vapaassa Suomi-nimisessä maassa, kertoo Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja emerita Kaija Vesala.
Vesala piti juhlapuheen sunnuntaina Oulaisissa Oulaisten Seudun Lottaperinneyhdistyksen tilaisuudessa, jossa muun muassa jaettiin lottamuistomitaleja. Hänen juhlapuheensa aiheena oli Sota ja naiset.
Kaija Vesala muistuttaa, että suomalaiset naiset ovat kautta historian halunneet osallistua maamme puolustamiseen ja hyvinvoinnin rakentamiseen yhdessä miesten kanssa. Naiset ovat nähneet maanpuolustustyön kokonaisvaltaisena arkielämään liittyvänä turvallisuutena.
– Huoli lapsista, omaisista ja perheen selviytymisestä lisääntyy jo rauhanajan kriisitilanteissa. Naisia tarvitaan kriisin sattuessa hoitamaan laajentuneita tehtäviä kodeissa ja työpaikoilla, huoltamaan ja pelastamaan väestöä sekä avustamaan puolustusvoimia ja muita viranomaisia, muistuttaa Vesala.
Hän huomauttaa, että naiset tarvitsevat turvallisuuspoliittista, sotilaallista ja pelastusalan koulutusta ja valmiuksia selvitäkseen kriisiaikojen tehtävistä.
– Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on osa turvallisuutta. Me naiset haluamme omalta osaltamme varmistaa, että viranomaistoiminnot ja vapaaehtoistyö kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan saumattomasti.
Lottaperinneyhdistyksen kunniapuheenjohtaja arvioi, että yhteiskunnan taloudellisten resurssien niukentuessa kansalaisten osaaminen ja naisten toiminta nousevat arvoonsa. Yhteiskunnan ja kokonaismaanpuolustuksen kentässä on arjen turvallisuuteen liittyviä häiriötilanteita, joissa naisten taitoja on tarvittu ja käytetty. Vesalan mukaan näitä taitoja tarvitaan edelleenkin.
– Naiset ovat aina luoneet turvallisuutta inhimillisesti, lämpimästi ja asiantuntevasti.
Suhtautuminen sotaveteraaneihin on vaihdellut historian saatossa. Niin on myös vaihdellut suhtautuminen esimerkiksi sotavuosina toimineiden naisjärjestöjen edustajiin. Nykyään lienee vallalla melko yhtenäinen ajatus siitä, että sodan aikana eri asemissa toiminteita miehiä ja naisia arvostetaan. Aina näin ei ole ollut. Vesala muistelee, että 1960-luvun alussa esimerkiksi sotilaskotijärjestön vapaaehtoiset eivät voineet käyttää järjestön asua muualla kuin kasarmien sisäpuolella.
– Kasarmien ulkopuolella asun käyttäminen oli kiellettyä. Se kertoo omaa kieltään sen aikaisesta suhtautumisesta, sanoo Vesala.
Omaa kieltään suhtautumisesta kertoo sekin, että Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1944.